”Harmittaa”, sanoi Muhoksen kunnanjohtaja Kimmo Hinno Ylelle lokakuun alussa, kun Lupa- ja valvontavirasto keskeytti Googlen tytäryhtiön Tuike Finlandin työmaan. Metsää oli ehditty kaataa noin 330 hehtaarin alueelta. Sitä, minne valmiin konesalin lämpö aikanaan menee, ei ole julkisesti kerrottu.
Sama kysymys koskee lähes jokaista Suomeen suunniteltua datakeskusta, ja Ylen laskelman mukaan niitä on suunnitteilla 145. Tähän oppaaseen on koottu, mitä datakeskuksen hukkalämmöstä Suomessa vaaditaan, miksi sähköverkkoon jonotetaan, mitä datakeskusrekisteristä tiedetään ja mitä kaikki tarkoittaa kaukolämpöä käyttävälle kotitaloudelle.
Datakeskuksen hukkalämpö Suomessa: mitä velvoite vaatii
Velvoite tulee EU:n energiatehokkuusdirektiivistä (2023/1791). Sen 26 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että datakeskukset, joiden kokonaisnimellisenergiankulutus ylittää yhden megawatin, hyödyntävät hukkalämpönsä tai muuta lämmön talteenottoa. Suomessa datakeskusten velvoitteita ja raportointia hoitaa Energiavirasto.
Pykälässä on porsaanreikä, joka kannattaa tuntea. Velvoitteesta vapautuu, jos keskus osoittaa, ettei hyödyntäminen ole teknisesti tai taloudellisesti järkevää. Velvoite ei siis takaa, että lämpö päätyy kenenkään patteriin.
Syy on fysiikassa. Palvelinten jäähdytysvesi on tyypillisesti vain muutaman kymmenen asteen lämpöistä, kun kaukolämpöveden pitää kovalla pakkasella olla selvästi yli 60-asteista. Väliin tarvitaan lämpöpumppu, ja lisäksi putki sinne, missä lämmölle on käyttäjiä. ”Se on kuin valtava jääkaappi”, Aalto-yliopiston professori Jukka Manner kuvasi datakeskusta Ylelle.
Toimivia esimerkkejä on. Microsoftin Espoon datakeskus syöttää lämpöä Fortumin kaukolämpöverkkoon, Mäntsälässä konesali lämmittää jo koteja ja Haminassa Google otti kumppanikseen Haminan Energian. Miksi sama ei onnistu joka paikassa, selvitimme jutussa Datakeskus lämmittää Espoota – miksei Muhosta? Lyhyt vastaus on mittakaava: pienen kunnan verkko ei niele lähellekään sitä lämpömäärää, jonka suuri konesali tuottaa.
Mitä tämä tarkoittaa kotitaloudelle?
Kaukolämpöasiakkaalle hukkalämpö on mahdollisuus. Jos paikallinen energiayhtiö ostaa konesalin lämpöä, se voi korvata polttamalla tuotettua lämpöä. Hintavaikutus riippuu kuitenkin sopimuksista, eikä yksikään yhtiö ole julkaissut euromääräistä arviota.
Sähkölaskussa vaikutus voi olla päinvastainen. Jos kulutus kasvaa nopeammin kuin tuotanto, pörssisähkön hinta nousee, ja sen huomaavat ensimmäisenä pörssisopimuksen tehneet kotitaloudet kylminä ja tyyninä päivinä. Lue lisää: 145 datakeskusta Suomeen – mitä käy sähkölaskullesi?
Sähköjono: kuka pääsee verkkoon ensin
Suomen sähköverkkoon jonottaa noin viiden gigawatin edestä konesalihankkeita. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi syyskuun lopulla luonnoksen sähkömarkkinalain muutoksesta, joka toisi liittymiin niin sanotun etusijamenettelyn. Siellä, missä verkkoa on niukasti, kapasiteetti jaettaisiin kokonaisyhteiskunnallisen hyödyn perusteella. Kotitalouksien ja kriittisten toimintojen liittymät turvattaisiin ensin.
Konesalit ohjattaisiin alueille, joilla verkkoa on tarjolla. Hakija voisi parantaa asemaansa tuomalla mukanaan joustavaa sähköntuotantoa. Talouselämän mukaan ala on luonnoksesta raivoissaan, ja reaktioita käsittelimme jutussa Konesalit sähköjonon perälle – lakiluonnos suututti alan.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid kannattaa uudistusta. Se vaatii kuitenkin, että jaettava kapasiteetti perustuu verkkoyhtiöiden investointipäätöksiin ja että joustositoumusta kiristetään.
