Suomeen jonottaa 5 gigawattia konesaleja – kuka saa lämmön?

Mäntsälässä datakeskuksen palvelimet ovat lämmittäneet koteja jo vuosia. Nebiuksen konesalin hukkalämpö kulkee lämpöpumppulaitoksen kautta paikallisen energiayhtiön Nivosin kaukolämpöverkkoon. Laitosta on laajennettu sitä mukaa kuin konesali on kasvanut.

”Kyse ei ole ollut yksittäisestä investoinnista, vaan pitkäjänteisestä yhteistyöstä”, sanoo Nivosin kaukolämpöinsinööri Jere Turunen. Hän puhui lämpöpumppulaitoksen toimittaneen Calefan tiedotteessa 30.9.2026.

Kaikki hankkeet eivät ole Mäntsälän kaltaisia. Fingridin mukaan Suomessa toimivien datakeskusten yhteenlaskettu teho on noin 300 megawattia, mutta liittymissopimuksia on tehty lähes viiden gigawatin edestä. Tälle sivulle on koottu tiedossa olevat hankkeet paikkakunnittain. Mukana ovat myös niiden sähkönkulutus, sähkövero, työpaikat ja se, kuka saa lämmön.

Päivitetty 13.10.2026: uusi osio datakeskusten hukkalämmöstä (Mäntsälä, Espoo, Saarijärvi), Jämsän Kaipolan hanke taulukkoon ja Googlen Muhoksen ja Kajaanin työmaiden keskeytys. Sivu päivitetään kuukausittain.

Mikä on datakeskus ja mitä se tekee?

Datakeskus eli konesali on halli täynnä palvelimia. Ne säilyttävät dataa ja tekevät laskentaa: pyörittävät pilvipalveluita, verkkosivuja ja videopalveluita. Yhä useammin ne myös kouluttavat ja ajavat tekoälymalleja. Kun kysyt jotain ChatGPT:ltä tai Geminiltä, vastaus lasketaan jossain tällaisessa hallissa.

Tekoälydatakeskuksen kokoa mitataan megawatteina, koska rajoittava tekijä on sähkö eikä lattiapinta-ala. Lähes kaikki palvelimien käyttämä sähkö muuttuu lopulta lämmöksi. Sen voi puhaltaa taivaalle tai myydä kaukolämpöverkkoon.

Valmis datakeskus työllistää vähän. Suurin osa työpaikoista syntyy rakennusvaiheessa.

Missä Suomen datakeskukset ovat?

Taulukossa ovat julkisuudessa kerrotut hankkeet. Megawattiluvut ovat rakennuttajien tavoitteita, eivät mitattua kulutusta, ja moni hanke ei koskaan toteudu täysimääräisenä. Viimeisestä sarakkeesta näkee, onko hukkalämmölle julkistettu ostaja.

Hamina

Google on toiminut Haminassa vuodesta 2009 entisellä Summan paperitehtaalla, ja paikalla työskentelee noin 500 ihmistä. Yhtiö osti kaupungilta 56 hehtaaria lisää maata 10,7 miljoonalla eurolla. Jokainen uusi halli tuo arviolta noin sata työpaikkaa, ja paikallinen oppilaitos Ekami kouluttaa palvelinasentajia.

Googlen hukkalämmön on määrä kattaa 70–80 prosenttia Haminan kaukolämmöstä. Haminan Energia saa lämmön lähes ilmaiseksi, mutta asukkaille ei ole luvattu halvempaa laskua, kuten aiemmin selvitimme.

Kajaani, Muhos ja Vaala

Google aikoo sijoittaa Suomeen vähintään 13 miljardia euroa vuosina 2027–2028. Rahalla laajennetaan Haminaa ja rakennetaan kolme uutta datakeskusta: Kajaanin Otanmäkeen, Muhokselle ja Vaalaan. Neljälle kunnalle luvattiin lisäksi 31 miljoonan euron paketti saunoja, laitureita ja aurinkopaneeleita.

Muhoksella on kaadettu noin 300 hehtaaria metsää, vaikka ympäristövaikutusten arviointi on kesken. Lupa- ja valvontavirasto varoitti jo aiemmin, mutta hakkuut jatkuivat silti. Lokakuun 6. päivänä virasto pysäytti Googlen tytäryhtiön Tuike Finlandin esityöt Muhoksella ja Kajaanissa siihen asti, kunnes YVA on valmis. Kajaanissa kaivosyhtiö on lisäksi valittanut kaavasta. Vaalassa Googlella on kaavoitettuna 900 hehtaaria.

Kajaanin Renforsin Rantaan rakennetaan CSC:n LUMI-supertietokoneen viereen julkista LUMI-AI-tekoälytehdasta. Se avautuu käyttäjille loppuvuodesta 2027. Tutkijat, startupit ja pk-yritykset voivat hakea sieltä laskenta-aikaa maksutta, kuten kerroimme jutussa Suomeen nousee kolme tekoälytehdasta – kuka niitä saa käyttää?

Kouvola

Myllykosken konesalikampus vaihtoi syyskuussa omistajaa, kun atNorth siirtyi Equinixin ja kanadalaisen eläkerahasto CPP Investmentsin omistukseen noin neljän miljardin dollarin kaupassa. Kampuksen 430 megawattia on vahvistamaton tavoite, ja ensimmäinen vaihe on määrä saada käyttöön 2027.

Korian hanke liittyy Tiktokiin. Kaupunki arvioi saavansa siitä noin 800 000 euroa kuntaveroa vuodessa. Tiktokin teettämä selvitys laski hyödyn koko maalle 15 miljoonaksi euroksi.

Seinäjoki

Pure DC osti Seinäjoelta 22 hehtaaria kaupungin historian suurimmassa maakaupassa. Ensimmäinen 110 megawatin vaihe on jo vuokrattu asiakkaalle, ja koko kampus voi kasvaa yli 550 megawattiin. Yhtiö arvioi kymmenvuotisen rakentamisen työllistävän yli 3 000 ihmistä.

Lappeenranta

Nebius ja Polarnode rakentavat Pajarilaan enintään 310 megawatin tekoälykampusta, jossa käytetään suljettua nestejäähdytystä. Työmaalle haetaan jopa 700 rakentajaa. Ensimmäinen noin 60 megawatin rakennus valmistuu alkuvuodesta 2027. Valmiissa kampuksessa on noin sata vakituista työpaikkaa.

Jämsä

Uusin avaus tulee Jämsän Kaipolasta, suljetulta paperitehtaalta. Ranskalainen Sesterce kaavailee sinne yli 10 miljardin euron tekoälykampusta. Ensimmäinen vaihe olisi 200 megawattia, ja toinen vaihe nostaisi tehon 600 megawattiin. Hanke julkistettiin 8.10.2026, ja se on vielä ehdotus. Yhtiö ei ole nimennyt ankkuriasiakastaan eikä rahoittajiaan, ja toinen vaihe edellyttää lisää verkkokapasiteettia.

Lahti

Tiktokin taustayhtiön datakeskus rakentuu Lahteen. Lahti Energian arvion mukaan se noin kaksinkertaistaisi kaupungin sähkönkulutuksen. Megawattilukua ei ole julkistettu. Pormestarin mukaan sähkön riittävyys ei ole kaupungin käsissä.

Vihti, Espoo ja Kirkkonummi

Microsoftin pääkaupunkiseudun kampuksen toinen vaihe on rakenteilla, ja työmailla on huippuvaiheessa jopa noin 7 500 ihmistä. Kampuksen hukkalämpö menee Fortumin kaukolämpöverkkoon. Siitä kerrotaan tarkemmin alempana hukkalämpöosiossa.

Muut hankkeet

Suurin yksittäinen suunnitelma on Nurmijärven Sudentullin 560 megawatin datakeskus. Sen YVA-ohjelmasta voi jättää mielipiteen 15.10.2026 asti. Helios Nordic Energy suunnittelee 500 megawatin kampusta Lapinlahden Alapitkälle ja toista samankokoista Iisalmeen.

Mikkelin Visulahteen nousee Cerebrasin 165 megawatin konesali, jonka ensimmäinen 50 megawatin vaihe on rakenteilla. Oulussa Glesys ja Trevian rakentavat Nokian vanhoille tonteille kahdeksan megawatin ensimmäistä vaihetta. Alueen potentiaali on 300 megawattia. Mäntsälässä Nebiuksen datakeskus on jo toiminnassa, ja se on laajentunut 75 megawattiin.

Kontiolahdelle kaavaillaan jo kolmatta datakeskusta, mutta voimajohtoa ei odoteta ennen 2030-lukua. Imatralla Nord Vire on tehnyt maanvuokrasopimuksen, ja asukkaat ovat huolissaan sähkön hinnasta, melusta ja pohjavedestä. Pienimmästä päästä on Saarijärven kahden megawatin datakeskus, jonka hukkalämmöstä tuli myytävä tuote.

Miksi datakeskukset tulevat Suomeen?

Tavallisesti mainitaan viileä ilmasto, vähäpäästöinen sähkö ja kaukolämpöverkot, jotka pystyvät ottamaan lämmön vastaan. Ratkaisevin syy on kuitenkin sähköliittymä. Keski-Euroopassa verkkoon pääsyä voi joutua odottamaan vuosia, kun Suomessa kapasiteettia on toistaiseksi ollut tarjolla.

Tämäkin etu on kaventumassa. Fingrid sulki Etelä-Suomessa uudet yli 10 megawatin liittymät vuoden 2027 alkuun asti. Pohjois-Suomi ja Pohjanmaa ovat yhä auki, ja hankkeita on siirtynyt pohjoiseen.

Paljonko datakeskus kuluttaa sähköä?

Toimialajärjestön mukaan datakeskukset käyttävät noin kaksi prosenttia Suomen sähköstä. Irlannissa osuus on noin 22 prosenttia.

Jos kaikki liittymissopimukset toteutuisivat, Suomen sähkönkulutus nousisi noin 83 terawattitunnista noin 116 terawattituntiin eli lähes 40 prosenttia. Fingridin arvion mukaan siihen kuluisi vähintään viisi vuotta, ja liittymäpyynnöistä voi toteutua vain noin kymmenesosa. Luvussa ovat mukana myös sähkökattilat.

Kotitalouksille tämä voi näkyä hinnassa. Konsulttiyhtiö AFRY arvioi, että datakeskusten kasvu 2 500 megawattiin voisi nostaa sähkön keskihintaa noin kymmenellä prosentilla viidessä vuodessa, jos kysyntä ei jousta. Joustava kulutus tai uusi tuotanto pienentäisi vaikutusta. Aiheesta tarkemmin jutuissa 145 datakeskusta Suomeen – mitä käy sähkölaskullesi? ja Suomeen nousee datakeskuksia – riittääkö sähkö pakkasella?

Kuka saa datakeskusten hukkalämmön?

Palvelimien jäähdytysilma tai -vesi on vain muutamia kymmeniä asteita. Kovilla pakkasilla kaukolämpöveden pitää olla selvästi yli 60-asteista, joten väliin tarvitaan lämpöpumppu. Lämmön hyödyntäminen vaatii siis aina erillisen investoinnin, ja sen tekee yleensä energiayhtiö.

Mäntsälä on ehtinyt pisimmälle. Calefan 30.9.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan Nebiuksen datakeskuksen lämpöpumppulaitos tuottaa Nivosin kaukolämpöverkkoon noin 30 gigawattituntia lämpöä vuodessa. Laitoksessa on 11 lämpöpumppua, joiden yhteisteho on noin seitsemän megawattia, ja yksi megawatin pumppu on vielä rakenteilla. Karkeasti laskien 30 gigawattituntia vastaa noin 1 500 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

”Kun laitos on ollut käytössä jo vuosien ajan, siitä on kertynyt paljon kokemusta ja dataa”, sanoo Calefan toimitusjohtaja Petri Vuori samassa tiedotteessa.

Espoossa luvut ovat suurempia, mutta ne ovat vielä tavoitteita. Fortumin mukaan Microsoftin datakeskusten hukkalämpö voi talteenoton lopullisessa vaiheessa kattaa jopa 40 prosenttia alueen kaukolämmöstä. Lämpöpumppulaitokset sijaitsevat Kirkkonummen Kolabackenissa ja Espoon Hepokorvessa. Lämmöntuotanto alkoi lämmityskaudella 2025–2026 sähkökattiloilla ja ulkoilmalämpöpumpuilla. Hukkalämmön talteenotto käynnistyy vaiheittain sitä mukaa kuin datakeskukset valmistuvat. Fortumin mukaan vuositasolla noin 70 prosenttia laitosten kaukolämmöstä on määrä tuottaa hukkalämmöllä.

Saarijärvellä näkee, miltä sama näyttää pienessä kunnassa. Ranskalainen Eddu Energy suunnittelee noin 9 000 asukkaan kaupunkiin kahden megawatin datakeskusta, josta 1,6 megawattia lämpöä menee Saarijärven Kaukolämmön verkkoon. Ylen mukaan turpeen ja hakkeen poltto vähenisi noin kolmanneksella vuodessa. Toukokuusta elokuuhun hukkalämpö kattaisi koko kaupungin kaukolämmön tarpeen. Hanke on viivästynyt sähköverkon kapasiteetin takia, mutta tavoitteena on tuottaa lämpöä talvella 2026–2027.

Saarijärven kaltaisia datalämpökeskuksia on Ylen mukaan Suomessa noin 20, ja niiden teho vaihtelee yhdestä kahteenkymmeneen megawattiin. Eddu Energy suunnittelee Suomeen yhteensä 35 megawattia.

Muita tunnettuja kohteita ovat Hamina, jossa Googlen lämmön on määrä kattaa 70–80 prosenttia kaukolämmöstä, ja Kajaani, jossa LUMI on syöttänyt lämpöä kaupungin verkkoon vuodesta 2021. Helsingissä datakeskusten lämpöä on otettu talteen jo vuodesta 2010, ja vuodesta 2027 alkaen OnZeron uuden konesalin lämpö lämmittää noin 70 000 kotia.

Suurimmissa hankkeissa lämmölle ei ole vielä ostajaa. Googlen Muhoksen ja Kajaanin datakeskuksille ei löytynyt julkista lämpösuunnitelmaa eikä lämmönmyyntisopimusta, kuten AI Suomi selvitti jutussa Datakeskus lämmittää Espoota – miksei Muhosta? Esteinä ovat lämmön matala lämpötila, pitkä matka käyttäjille ja kesän pieni kysyntä. Satojen megawattien kampus tuottaa enemmän lämpöä kuin pieni kaupunki pystyy käyttämään.

Energiaviraston mukaan yli megawatin datakeskusten on hyödynnettävä hukkalämpönsä tai osoitettava, ettei se ole kannattavaa. Uudemmissa halleissa käytetään nestejäähdytystä, jonka lämpö on tiiviimpää ja helpompi ottaa talteen.

Kaukolämpöasiakkaan kannattaa muistaa, ettei hukkalämpö laske laskua automaattisesti. Hinnan päättää energiayhtiö, ja Saarijärvelläkin hukkalämmön hinnan odotetaan asettuvan lähelle turvelämmön kustannusta. Ensin hyöty näkyy polttoaineen ja päästöjen vähenemisenä, ja vasta myöhemmin mahdollisesti hinnassa.

Vesi ja jäähdytys

Jäähdytystavat vaihtelevat. Haminassa jäähdytetään merivedellä, kun taas Lappeenrantaan, Mikkeliin ja Helsinkiin suunnitellaan suljettuja nestekiertoja. Valtakunnallista vedenkulutuslukua ei ole julkaistu.

Imatralla asukkaat ovat huolissaan pohjavedestä. Kansalaisaloite, jossa datakeskuksilta vaaditaan lisämaksua sähköstä ja vedestä, ylitti 50 000 allekirjoitusta, joten eduskunta joutuu käsittelemään sen.

Datakeskusten sähkövero

Datakeskukset siirtyivät 1.7.2026 alennetusta sähköveroluokasta II samaan luokkaan I kuin kotitaloudet. Pelkkä sähkövero nousi 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta eli noin 45-kertaiseksi. Kun huoltovarmuusmaksu lasketaan mukaan, kokonaisuus nousi 0,135 sentistä 2,325 senttiin eli noin 17-kertaiseksi.

Ympäri vuoden täydellä teholla käyvälle 100 megawatin datakeskukselle muutos tarkoittaa noin 19 miljoonaa euroa lisää veroa vuodessa. Valtio odottaa muutoksesta noin 47 miljoonan euron vuotuisia tuloja. Suunniteltu 30 miljoonan euron tukimalli jäi pois budjettiriihessä.

Datakeskus ja työpaikat

Työpaikat syntyvät pääosin rakentamisesta. Lappeenrannassa huippuvaiheessa tarvitaan noin 700 rakentajaa, mutta vakituista henkilöstöä jää noin sata.

Googlen mukaan sen investoinnit tuovat yli 37 000 työpaikkaa, joista noin 16 000 rakentamiseen. Valtiovarainministeriö arvioi talousvaikutuksen pienemmäksi, koska 70–80 prosenttia rahasta menee tuontilaitteisiin.

Mitä kunta saa datakeskuksesta?

Kiinteistövero on suorin tulo, mutta se koskee maata ja rakennuksia eikä palvelimia. Siksi se tuo kunnalle miljoonia eikä miljardeja. Kunnallisvero menee sille kunnalle, jossa työntekijät asuvat. Kouvola arvioi saavansa noin kymmenen euroa asukasta kohden vuodessa.

Maakaupoista tulee kertaluonteisia tuloja, kuten Haminan 10,7 miljoonaa euroa. Pitkäaikainen hyöty voi tulla lämmöstä, jos kunnan energiayhtiö pääsee sen ostajaksi. Laajemmin aihetta käsitellään jutussa Datakeskus vie maan ja veden – mitä kunta saa?

Kaikki AI Suomen datakeskusjutut

Opas perustuu AI Suomen omiin juttuihin. Tässä tuoreimmat:

• Jämsän paperitehtaalle kaavaillaan 10 miljardin tekoälykampusta
• Viranomainen pysäytti Googlen datakeskustyömaat Kainuussa ja Muhoksella
• Virasto varoitti, Googlen hakkuut jatkuivat silti
• Datakeskus lämmittää Espoota – miksei Muhosta?
• Datakeskuksen hukkalämmöstä tuli myytävä tuote
• Microsoftin datakeskus lämmittää Espoota
• Konesalin hukkalämpö lämmittää 70 000 kotia
• Suomeen nousee kolme tekoälytehdasta – kuka niitä saa käyttää?
• 145 datakeskusta Suomeen – mitä käy sähkölaskullesi?
• Suomeen nousee datakeskuksia – riittääkö sähkö pakkasella?
• Datakeskukset veisivät 40 % lisää sähköä – kuka maksaa?

Mitä kannattaa seurata seuraavaksi

Lähikuukausina ratkeaa kolme asiaa. Nurmijärven YVA-ohjelman kommenttiaika päättyy 15.10. EU päättää tekoälyn gigatehtaista alkuvuodesta 2027, ja Fingridin Etelä-Suomen liittymäkielto on voimassa vuoden 2027 alkuun.

Hukkalämmön myynti onnistuu toistaiseksi paremmin pienissä hankkeissa kuin suurissa. Mäntsälän ja Saarijärven kaltaiset muutaman megawatin kohteet saavat lämpönsä kaupaksi, koska ne mitoitetaan paikallisen verkon mukaan. Satojen megawattien kampusten lämpö taas vaatii joko uuden kaukolämpöverkon tai sen hyväksymistä, että osa lämmöstä menee hukkaan.