Arska-robotti maksaa 50 000 euroa – veistä sille ei vielä anneta

Rovaniemen Lappi-areenan ruokamessuilla hieman yli 30-kiloinen humanoidirobotti työntää kärryä ja siirtelee tavaroita. Kokenut ravintola-alan ammattilainen katsoo sitä hyväntahtoisesti mutta ei aio antaa sille vastuuta keittiössä.

– Veistä en sille vielä antaisi, Kespron Senior Development Manager Anssi Nurminen naurahtaa Ylelle.

Robotin nimi on Arska. Se on oululaisen Probot Oy:n esittelykappale, jonka hinta on Ylen mukaan noin 50 000–60 000 euroa. Probotin omien sivujen mukaan kyseessä on kiinalaisen Unitreen G1-humanoidi, jota yhtiö kutsuu nimellä Arska1. Pituutta sillä on suunnilleen keskikokoisen kymmenvuotiaan verran.

Hätäpysäytysnappi ei riitä

Probotin toimitusjohtaja Matti Tikanmäki ei pidä tekniikkaa suurimpana esteenä sille, että Arskan kaltaiset robotit päätyisivät ravintoloihin. Hänen mukaansa isompi kysymys on turvallisuus.

Ero on olennainen. Tehtaan robottikäsi tekee työtään aidatulla alueella, ja jos ihminen astuu valoverhon läpi, laite pysähtyy. Ravintolassa samaa rajaa ei voi vetää. Humanoidin on tarkoitus liikkua juuri siellä, missä tarjoilijat, kokit ja asiakkaat kulkevat, ahtaissa käytävissä ja kuumien kattiloiden vieressä.

Tästä syystä veitsivitsi on vakavampi kuin miltä se kuulostaa. Terävä työkalu kädessä liikkuva kone ihmisten seassa vaatii turvaratkaisuja, joita teollisuudesta ei voi suoraan kopioida.

Mitä Arska oikeasti osaa

Messuilla Arska tanssii, juttelee ohikulkijoille ja suoriutuu yksinkertaisista siirtotehtävistä, kuten kärryjen työntämisestä. Ruokaa se ei tällä kertaa tarjoile, sillä sen sormet jäivät Oulun kotiin.

– Arska on meillä mukana vain 50-nivelisenä. Kovin tarkat asiat eivät siltä nyt onnistu, Tikanmäki selittää Ylelle.

Akku kestää yhdellä latauksella noin kolme tuntia. Väsymisen huomaa Ylen mukaan siitä, että lanteiden liikkeet hidastuvat ja kävely alkaa horjua. Tavallinen ravintolavuoro on siis Arskalle liian pitkä ilman taukoa latauksessa.

Käytännössä robotti on tänään kantaja ja seuralainen. Tarkkuutta vaativa keittiötyö, annosten kokoaminen ja leikkaaminen jäävät vielä ihmisille.

Kespro: työvoimaa viiden vuoden päästä

Keskon ravintolatukkuun kuuluvan Kespron Nurminen on aikataulusta yllättävän varma.

– Viiden vuoden päästä humanoidirobotit ovat suomalaisravintoloiden tulevaa työvoimaa, hän sanoo Ylelle.

Tarjoilijan ja kokin kannalta kysymys kuuluu, tuleeko robotti työkaveriksi vai tilalle. Nurminen tunnistaa huolen. Ihmisillä on hänen mukaansa usein pelko siitä, miten asiat vaikuttavat omaan työhön. "Olisi parempi miettiä, miten robotti voisi olla avuksi", hän sanoo.

Esimerkkinsä hän hakee Japanista, jossa ravintolarobotteja ohjaavat myös ihmistyöntekijät, joiden liikuntarajoite muuten estäisi salityön. "Sillä tavalla työpaikka mahdollistuu myös sellaisille, jotka eivät muuten pääsisi ravintolaan töihin", Nurminen sanoo.

Ylen jutussa ei haastateltu tarjoilijoita itseään. Heidän näkökulmansa jää siis tässä vaiheessa työnantajien ja laitemyyjien kuvauksen varaan.

Yrittäjälle ratkaisee hinta

Rovaniemeläinen ravintolayrittäjä Pertti Forsström katsoo asiaa kassan kautta. Hänen mielestään hinta on ainoa este robottien yleistymiselle.

Laskelma ei ole yksinkertainen. Viidelläkymmenellätuhannella eurolla saa pienessä ravintolassa kokonaisen vuoden osa-aikaisen työntekijän palkkakulut, ja robotti tekee sillä hetkellä vain kantotyötä kolmen tunnin jaksoissa. Hinnan pitää laskea tai taitojen kasvaa selvästi ennen kuin kone maksaa itsensä takaisin.

Forsströmin ja Tikanmäen näkemykset eivät silti sulje toisiaan pois. Vaikka robotti halpenisi, joku joutuu vastaamaan siitä, mitä tapahtuu, kun 30-kiloinen kone kompastuu ruuhkaisessa salissa. Siihen kysymykseen ei messuilla vielä ollut vastausta, eikä Kespron viiden vuoden aikataulu toteudu ilman sitä.