OP osti humanoidirobotin – mitä vakuuttaja sillä tekee?

Suomen suurin finanssiryhmä ei rakenna robotteja eikä myy niitä. Silti OP Pohjola on hankkinut itselleen humanoidirobotin.

Tivin mukaan robotilla on tutkimustehtävä. OP haluaa ymmärtää, miten fyysinen tekoäly eli liikkuvat ja esineisiin tarttuvat koneet kehittyvät, ja mitä niiden yleistyminen tarkoittaa finanssialalle. Esimerkkinä mainitaan vakuutukset.

Moni olennainen yksityiskohta on vielä auki. Robotin mallia, valmistajaa, hintaa ja konkreettisia käyttökohteita ei ole tätä juttua varten vahvistettu, eikä OP:n edustajien kommentteja ollut kirjoitushetkellä saatavilla. AI Suomi täydentää juttua, kun yhtiö vastaa.

Riskiä ei voi hinnoitella, jos sitä ei tunne

Vakuutusyhtiön ydinosaamista on riskin hinnoittelu. Autoista, tulipaloista ja vesivahingoista on vuosikymmenten vahinkodata, humanoidiroboteista ei juuri mitään. Kun kymmeniä kiloja painava kone kävelee kodissa lasten ja lemmikkien seassa, kantaa kattilaa tai auttaa ikääntynyttä nousemaan, se on vakuuttajalle uudenlainen riski.

Ajatellaan arkista tilannetta. Robotti kompastuu mattoon ja kaataa vieraan päälle kirjahyllyn. Korvaako omistajan kotivakuutus, valmistajan tuotevastuuvakuutus vai tekoälyohjelmiston toimittaja? Entä jos robottia ohjasi vahinkohetkellä etäoperaattori toisella puolella maailmaa? Esimerkiksi norjalais-amerikkalainen 1X on kertonut, että sen Neo-kotirobotti voi tarvittaessa siirtyä ihmisen etäohjaukseen.

Näihin kysymyksiin ei ole valmiita vastauksia. Siksi niitä kannattaa tutkia nyt, kun koneita on vielä vähän.

EU siirtää vastuuta valmistajille

Ajoitus ei ole sattumaa. EU:n uudistettu tuotevastuudirektiivi, joka jäsenmaiden on saatettava voimaan joulukuuhun 2026 mennessä, laajentaa tuotteen käsitteen koskemaan myös ohjelmistoja. Jos robotin tekoäly päivittyy verkon yli ja alkaa käyttäytyä vaarallisesti, valmistaja voi joutua vastuuseen myös pitkään myyntihetken jälkeen.

Tammikuussa 2027 alkaa lisäksi soveltua EU:n uusi koneasetus, joka huomioi myös itsenäisesti toimivat ja oppivat koneet. Vakuuttajalle tämä tarkoittaa kahta asiaa. Robottien valmistajat ja maahantuojat tarvitsevat uudenlaisia tuotevastuuvakuutuksia, ja kuluttajan vahingot korvannut vakuutusyhtiö haluaa periä rahansa takaisin oikealta taholta.

Työpaikoilla riski näkyy ensin

Humanoidit tulevat todennäköisesti varastoihin ja tehtaisiin ennen olohuoneita. Suomessa robotit ovat jo osa kaupan arkea, kuten AI Suomi on kertonut Alepan ja S-marketin roboteista. Myös katukuvassa liikkuu koneita, joiden virheet näkyvät heti. Yksi niistä ajoi punaisia päin, ja samanlaisia on Suomessa tuhat.

Työpaikalla vakuutuskysymys on konkreettinen. Jos robotti vahingoittaa työntekijää, pakollinen työtapaturmavakuutus korvaa vamman. Vakuutusmaksun hinnoittelua varten yhtiön pitää kuitenkin tietää, kuinka usein näin käy ja millaisissa tehtävissä. OP myy työtapaturmavakuutuksia tuhansille suomalaisyrityksille.

Tavalliselle kotitaloudelle asia tulee vastaan kotivakuutuksen ehdoissa. Robotti-imurit ovat jo monessa kodissa, ja niiden aiheuttamat pikkuvahingot hoituvat yleensä tavallisen irtaimistovakuutuksen kautta. Liikkuva, kantava ja nostava humanoidi on eri mittaluokan laite. Kun ensimmäiset suomalaiset ostavat sellaisen, he haluavat tietää etukäteen, kattaako vakuutus sen tekemät vahingot ja vahingot itse robotille.

Lopulta kyse on datasta

Oman robotin suurin hyöty voi olla siinä, että OP oppii kysymään valmistajilta oikeat kysymykset. Humanoidi kerää jatkuvasti kamera-, anturi- ja liikedataa. Vahingon jälkeen juuri ne lokit kertovat, tekikö kone virheen vai käyttikö omistaja sitä väärin.

Se, kuka lokit omistaa ja saako vakuuttaja ne käyttöönsä, ratkaisee korvauskäsittelyn. Todennäköistä on, että robotit saavat vakuutusehdoissa oman kohtansa jo ennen kuin niitä on suomalaiskodeissa merkittävästi. OP:n hankinta kertoo, että ainakin yksi kotimainen vakuuttaja aikoo olla silloin valmis.