Konformisuusarviointi kompastuskivenä
Trilogi käynnistyi tiistai-iltana 28. huhtikuuta Brysselissä. Kyproksen puheenjohtajakauden vetämät jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti ja komissio neuvottelivat 12 tuntia putkeen omnibus-paketista, joka olisi siirtänyt elokuun 2. päivänä voimaan astuvia korkeariskisten tekoälyjärjestelmien velvoitteita jopa 16 kuukautta eteenpäin.
Ratkaisematta jäi yksi kysymys. Kuka arvioi tekoälyn vaatimustenmukaisuuden silloin, kun se upotetaan jo säänneltyyn tuotteeseen kuten lääkinnälliseen laitteeseen, lastenleluun, liitettyyn ajoneuvoon tai teollisuuskoneeseen. Parlamentti halusi vapauttaa nämä tuotteet AI Actin omasta arviointiketjusta ja jättää valvonnan sektorikohtaisten tuoteturvallisuuslakien hoidettavaksi. Jäsenvaltiot eivät suostuneet luopumaan tekoälyasetuksen omasta vaatimuskehyksestä.
Sopu kaatui aamuyöllä keskiviikkona. Seuraava trilogi on aikataulutettu 13. toukokuulle, jolloin Kyproksen puheenjohtajakausi vetää viimeisen kerran neuvottelupöytään ennen kesätaukoa.
Syyttävä sormi osoittaa kahteen suuntaan
Brysselin toimittajalähteiden mukaan keskustaoikeisto syytti neuvottelujen päätyttyä neuvostoa joustamattomuudesta. Keskustavasemmisto puolestaan osoitti sormella EPP-ryhmää ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkusta, jonka katsottiin ajaneen omnibuksen läpiviemistä liian aggressiivisesti.
Virkkunen vastaa komissiossa teknologiasuvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta. Omnibus on hänen salkkunsa kärkihanke, jonka tavoitteena on keventää eurooppalaisten yritysten sääntelytaakkaa ja palauttaa kilpailukykyä Yhdysvaltojen ja Kiinan rinnalle. Hänen julkilausumansa ovat toistuneet samassa linjassa marraskuun omnibus-ehdotuksesta lähtien.
“Yksinkertaistaminen ei tarkoita standardien laskemista. Eurooppa tarvitsee välittömästi keinoja päästä eroon sääntelyn kasaantumasta.”
Elokuun 2. päivä koskettaa suomalaista tehtaanjohtoa
Jos toukokuun kokous ei tuota sopua, AI Actin alkuperäinen aikataulu astuu voimaan. Korkeariskisille tekoälyjärjestelmille tarkoitetut velvoitteet, kuten riskinhallintajärjestelmä, datalaadun seuranta, tekninen dokumentaatio, ihmisvalvonta ja kyberturva, sitovat valmistajia 2. elokuuta lähtien.
Suomessa tämä koskee erityisesti lääkintälaitevalmistajia, teollisuusanturien tekijöitä, autoteollisuuden ohjelmisto-osatoimittajia ja tekoälyä hyödyntäviä lelumaahantuojia. Yritysten täytyy laatia AI Actin liitteen IV mukainen tekninen dokumentaatio, suorittaa konformisuusarviointi ja kiinnittää tuotteeseen CE-merkintä, joka osoittaa että myös tekoälykomponentti täyttää asetuksen vaatimukset.
Pulma on, että yhdenmukaistetut standardit, jotka antaisivat valmistajille selkeän vaatimuslistan, eivät ole valmiit. CEN-CENELEC -järjestöjen julkistamisaikataulu on viivästynyt useita kertoja. Valmistajat joutuvat 2. elokuuta lain ja standardien välimaastoon, jossa vaatimukset ovat sitovia mutta tarkka tulkinta jää valvojan harkintaan. Käytännössä jokainen suomalainen pk-valmistaja, joka myy tuotteita EU-markkinoille, joutuu joko investoimaan omaan juridiikkaan tai luottamaan konsulttien tulkintaan.
