Anthropic haastoi Pentagonin – koko ala asettui taakse

Pentagon julisti tekoäly-yhtiön uhaksi

Anthropic jätti maanantaina kaksi kannekirjelmää liittovaltion tuomioistuimiin Kaliforniassa ja Washington D.C.:ssä. Tekoäly-yhtiö haastaa Yhdysvaltain puolustusministeriön oikeuteen sen jälkeen, kun Pentagon merkitsi Anthropicin "toimitusketjuriskiksi" kansalliselle turvallisuudelle.

Käytännössä luokitus sulkee Anthropicin pois liittovaltion hankinnoista: toimittajat eivät saa enää käyttää yhtiön Claude-mallia Pentagoniin liittyvissä hankkeissa. Kyseistä luokitusta on aiemmin sovellettu vain ulkomaisiin toimijoihin, kuten kiinalaisiin teknologia-yhtiöihin, joiden on epäilty uhkaavan Yhdysvaltain turvallisuutta. Anthropic on ensimmäinen yhdysvaltalainen yhtiö, joka on saanut leiman.

Kaksi ehtoa, joista Anthropic ei tingi

Kiistan ytimessä ovat Anthropicin kaksi ehtoa, joista yhtiö kieltäytyi luopumasta. Toimitusjohtaja Dario Amodei on linjannut, ettei Claudea saa käyttää autonomisiin asejärjestelmiin ilman ihmisen valvontaa eikä amerikkalaisten kansalaisten massavalvontaan. Yhtiö katsoo rajoitusten olevan sen perustamisperiaatteiden mukaisia.

Pentagon halusi käyttää Claudea "kaikkiin laillisiin tarkoituksiin" ja katsoi, ettei yksityinen yritys voi sanella ehtoja armeijalle kansallisessa hätätilanteessa. Neuvottelut sopimuksen päivittämisestä katkesivat helmikuussa, minkä jälkeen puolustusministeri Pete Hegseth vastasi merkitsemällä Anthropicin toimitusketjuriskiksi.

Kanteessaan Anthropic väittää leiman rikkovan yhtiön perustuslaillista sananvapautta. Yhtiön mukaan kyseessä on laiton kosto siitä, että Anthropic on julkisesti puolustanut tekoälyn turvallista käyttöä. Kannekirjelmässä todetaan viranomaisten "pyrkivän tuhoamaan yhden maailman nopeimmin kasvavan yksityisen yhtiön taloudellisen arvon".

Valkoinen talo kiihdytti kriisin

Presidentti Trump nosti panoksia julkaisemalla Truth Social -palvelussa viestin, jossa hän kehotti kaikkia liittovaltion virastoja lopettamaan Anthropicin teknologian käytön. Valkoisen talon tiedottaja Liz Huston kutsui Anthropicia "radikaaliksi vasemmistolaiseksi woke-yhtiöksi" ja totesi, ettei presidentti "koskaan anna woke-tekoäly-yhtiön vaarantaa kansallista turvallisuutta".

Useat virastot ovat jo alkaneet poistaa Claudea järjestelmistään. Tilalle on otettu OpenAI:n ja Elon Muskin xAI:n malleja, jotka ovat saaneet luvan toimia Pentagonin turvaluokitelluissa järjestelmissä.

Claudea on kuitenkin raporttien mukaan jo käytetty sotilasoperaatioissa, muun muassa Venezuelan johtajan Nicolás Maduron kiinniottoon johtaneessa operaatiossa. Anthropic on myös tehnyt vuodesta 2024 yhteistyötä tiedusteluyhtiö Palantirin kanssa, minkä yhtiö katsoo olevan eri asia kuin autonomiset aseet ja kansalaisten valvonta.

Kilpailijat nousivat yhteisrintamaan

Tunteja kanteen jättämisen jälkeen 37 tutkijaa ja insinööriä OpenAI:sta ja Googlesta jätti oikeuteen niin kutsutun amicus curiae -lausunnon Anthropicin tueksi. Ryhmän tunnetuin nimi on Googlen päätutkija Jeff Dean, joka johtaa myös Gemini-tekoälyn kehitystä. Tutkijat toimivat omissa nimissään, eivät työnantajiensa edustajina.

Lausunnossa varoitetaan, että Pentagonin päätös "jäädyttää ammatillisen keskustelun tekoälyjärjestelmien riskeistä ja hyödyistä" ja "heikentää Yhdysvaltain teollista ja tieteellistä kilpailukykyä". Tutkijat huomauttavat, että Pentagon olisi voinut yksinkertaisesti irtisanoa sopimuksen ja siirtyä toisen tekoäly-yhtiön asiakkaaksi sen sijaan, että se julisti Anthropicin turvallisuusuhaksi.

Tekoälyalan sisäinen kuohunta

Tutkijoiden tuki Anthropicille ei syntynyt tyhjiössä. OpenAI:n robotiikkajohtaja Caitlin Kalinowski erosi lauantaina protestina yhtiönsä Pentagon-sopimukselle. Kalinowski, joka siirtyi OpenAI:hin Metalta vuonna 2024, kirjoitti eron syyksi sen, ettei "amerikkalaisten valvontaa ilman oikeuden lupaa ja tappavaa autonomiaa ilman ihmisen valtuutusta" pohdittu riittävästi ennen sopimuksen julkistamista.

Samaan aikaan lähes 900 Googlen ja OpenAI:n työntekijää on allekirjoittanut avoimen kirjeen, jossa he vaativat työnantajiaan asettamaan selkeät rajat tekoälyn sotilaskäytölle. Helmikuun lopussa yli 200 Google-työntekijää lähetti erillisen kirjeen päätutkija Deanille ja vaati rajoituksia Geminin sotilaalliseen käyttöön.

Tapahtumat paljastavat alan syvän jännitteen. Yritykset kilpailevat valtavista puolustussopimuksista, mutta niiden omat insinöörit ja tutkijat vaativat rajoja sille, mihin teknologiaa saa käyttää.

Miksi tämä koskee Suomea

Suomi solmi vuonna 2023 puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) Yhdysvaltain kanssa. Sopimus mahdollistaa amerikkalaisten joukkojen läsnäolon ja kaluston sijoittamisen Suomeen, mikä sitoo maan tiiviisti Yhdysvaltain puolustuskoneistoon. Pentagonin linjaukset tekoälyn sotilaskäytöstä eivät ole Suomelle etäinen kysymys.

Jos Yhdysvallat ottaa käyttöön tekoälytyökaluja, joista turvarajoitteet on poistettu, herää kysymys siitä, millaista teknologiaa käytetään myös Suomen maaperällä tapahtuvassa yhteistoiminnassa. EU:n tekoälyasetus asettaa eurooppalaisille omat rajat, mutta DCA-sopimuksen puitteissa amerikkalaiset toimivat pitkälti omien sääntöjensä mukaan.

Anthropicin oikeusjuttu etenee nopeasti. Yhtiö vaatii tuomioistuimia kumoamaan toimitusketjuriski-leiman ja estämään sen täytäntöönpanon. Tapauksen lopputulos voi määrittää sen, kuka viime kädessä päättää tekoälyn rajoista: yhtiöt, hallitus vai tuomioistuimet.