Kehittäjä kirjoittaa tiimin ryhmächattiin, että pääkehityshaaran testit kaatuvat taas. Kukaan ei pyydä apua. Keskustelua seuraava agentti kuitenkin huomaa viestin, arvioi, voiko asialle tehdä jotain, ja saattaa lopulta avata GitHubiin korjausehdotuksen. Kiinalainen tekoäly-yhtiö DeepSeek on nyt julkaissut tällaisen työkaverin avoimena koodina.
Bloombergin toimittaja Debby Wu kertoi sunnuntaina, että DeepSeek avasi Super-Agent-nimisen tutkimusprototyypin koodin. Bloombergin mukaan yhtiö haastaa sillä Anthropicin Claude Coden. Bloombergin juttu on maksumuurin takana, joten AI Suomi kävi läpi DeepSeekin oman GitHub-repositorion dsh-superagent-prototype ja sen suunnitteludokumentit.
Prototyyppi, ei valmis tuote
DeepSeek ei esittele julkaisua valmiina palveluna. Repositorion README sanoo sen suoraan.
“Research prototype for reference only, not an official DeepSeek product.”
Saman tiedoston mukaan suuri osa koodista on kirjoitettu koodausagenttien avulla, ja siinä voi olla virheitä. Julkaistu versio poikkeaa yhtiön sisäisestä versiosta, ja osa DeepSeekin kuvaamista ideoista on vasta suunnitelmia. Koodi on julkaistu MIT-lisenssillä, joten kuka tahansa saa käyttää ja muokata sitä, myös kaupallisesti.
Agentti on lisäosa DeepSeek Harness -alustalle, joka on DeepSeekin oma ympäristö tekoälyagenttien ajamiseen. Se kytketään yhteen GitHub-repositorioon ja halutessa myös Feishuun. Feishu on ByteDancen työviestin, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä Lark. Slackia tai Teamsia dokumentaatio ei mainitse.
Mitä oma-aloitteisuus käytännössä tarkoittaa
Tavallinen koodausagentti toimii kuin konsultti, joka tekee vain sen, mitä pyydetään. Claude Code ja GitHub Copilotin koodausagentti toimivat pääosin näin: kehittäjä antaa tehtävän terminaalissa tai issue-kommentissa, ja agentti palauttaa valmiin työn.
DeepSeekin prototyyppi kuuntelee koko ajan. Jos sen asettaa vastaanottamaan ryhmän kaikki viestit, se näkee myös keskustelut, joissa sitä ei mainita. Kielimalli arvioi jokaisesta viestierästä, sisältääkö se tehtävän. Dokumentaatio kutsuu näitä päätellyiksi ehdokkaiksi (inferred candidates) erotukseksi suorista pyynnöistä.
Tässä kohdassa uutisotsikot ja DeepSeekin oma kuvaus eroavat. Oletusasetuksilla agentti ei tartu mihinkään pyytämättä. Se vain kirjaa, minkä tehtävän se olisi ottanut. Automaattinen tila pitää kytkeä erikseen päälle, ja silloinkin tarvitaan tiimin itse kirjoittama sääntö. Suunnitteluperiaatteeksi DeepSeek kirjoittaa, että agentin pitää viedä ”mahdollisimman vähän ihmisten huomiota ja antaa mahdollisimman paljon arvoa”.
Oikeudet ovat silti laajat. Suoritusta kuvaavan dokumentin mukaan agentti ajaa komentoja ilman erillistä hyväksyntää operaattorin käyttäjätunnuksella. Kiellettyjen komentojen listat ovat DeepSeekin omin sanoin oletuksia, eivät tietoturvaraja.
Kun agentti lukee työpaikan keskusteluja
Ryhmächatissa ei puhuta pelkästä koodista. Samalla kanavalla ilmoitetaan sairauspoissaolosta, puretaan turhautumista esihenkilöön ja jaetaan asiakkaiden tietoja. Jos agentti lukee kaikki viestit, kielimalli käsittelee ne ennen kuin toteaa, ettei suurin osa kuulu sille.
EU:n tietosuoja-asetuksen kannalta tämä on henkilötietojen käsittelyä. Työnantaja tarvitsee sille oikeusperusteen, käsittely on rajattava välttämättömään, ja työntekijöiden viestinnän laaja seuranta edellyttää käytännössä vaikutustenarviointia ennen käyttöönottoa. Suomessa työelämän tietosuojalaki sallii työnantajalle vain sellaisten tietojen käsittelyn, jotka ovat työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellisia. Teknisten valvontakeinojen käyttöönotosta on lisäksi neuvoteltava yhteistoimintamenettelyssä.
Prototyypin dokumentaatio ei kerro, kuinka kauan viestejä säilytetään tai miten ne poistetaan. Jokainen arvio ja päätös kirjataan, mutta säilytysajoista päättää käyttöönottaja. Vastuun DeepSeek jättää operaattorille. Dokumentaation mukaan ”Every message it sends costs your colleagues' attention, and you are responsible for it”, eli jokainen agentin lähettämä viesti vie kollegoiden huomiota, ja siitä vastaa käyttöönottaja.
