Helsinkiläisperhe hakee lapselleen päiväkotipaikkaa. Jonain päivänä päätöksen paikasta voi tehdä tekoäly, ja ihminen katsoo asiaa vasta, jos vanhemmat eivät ole tulokseen tyytyväisiä.
Tätä mallia kuvasi pormestari Daniel Sazonov (kok.) Helsingin Sanomien haastattelussa lokakuun lopulla. Verkkouutisten haastattelusta tekemän referaatin mukaan kaupunki valmistautuu käyttämään generatiivista tekoälyä laajasti sekä palveluissa että hallinnossa. Tekoäly voisi käsitellä lupia ja muita asioita, joissa ratkaisu syntyy pitkälti ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella. Poikkeukselliset tapaukset siirtyisivät ihmiselle.
Kyse on Suomen suurimmasta julkisesta työnantajasta, joten linjaus kiinnostaa muitakin kuntia.
“Tavoitehan on se, että ihmiset saavat hoidettua asiansa mahdollisimman sujuvasti.”
Päiväkotiesimerkissä Sazonov kuvasi myös, miten ihminen tulisi mukaan: ”Sitten jos vanhemmat katsovat, että he eivät ole tyytyväisiä päätökseen, sen voisi nostaa ihmisen katsottavaksi.”
Julkisuudessa olleissa tiedoissa ei eritellä, mitkä luvat tekoäly ottaisi käsiteltäväkseen ensimmäisenä. Aikataulua ei ole kerrottu. Esimerkiksi nostettu päiväkotipaikka ei sekään ole lupa vaan varhaiskasvatuspäätös, mutta se koskee suoraan tavallisia perheitä.
Väki vähenee hiljaa
Kaupunki ei aio lisätä kaupunkiympäristön toimialan henkilöstöä lähivuosina. Kaupunginkansliassa väkeä vähennetään eläköitymisten kautta ja jättämällä osa vapautuvista tehtävistä täyttämättä. Yt-neuvotteluja tekoälyn vuoksi ei pormestarin mukaan ole odotettavissa.
Otsikoissa uutinen on kulkenut muodossa ”Suomen suurin julkinen työnantaja korvaa työntekijöitä tekoälyllä”. Käytännössä muutos on hitaampi. Tehtävät katoavat sitä mukaa kuin ihmiset lähtevät.
Nykyiselle työntekijälle tämä tarkoittaa, että oma työpaikka säilyy, mutta lähtevän kollegan työt voivat siirtyä koneelle. Hallintoon hakevalle nuorelle viesti on karumpi: kaupungin kansliaan avautuu jatkossa vähemmän paikkoja, ja juuri rutiinitehtävät ovat olleet monelle ensimmäinen työ julkisella sektorilla.
Kouluihin ei tekoälyä
Sazonov veti myös rajoja. Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen päätökset ovat hänen mukaansa liian sidoksissa ihmisen yksilölliseen tilanteeseen, jotta niitä voisi automatisoida. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetuksessa tekoäly voisi tukea esimerkiksi kirjaamista, työvuorosuunnittelua ja reittien optimointia.
Tiukin linja koskee kouluja. Alakouluissa tekoälyä ei pormestarin mielestä pitäisi käyttää lainkaan, yläkouluissa hallitusti ja pedagogisin perustein. Sazonov haluaa edetä varovasti sen sijaan, että käyttö avattaisiin ensin laajasti ja rajoituksia lisättäisiin jälkikäteen.
Mitä laki sanoo automaattisesta päätöksestä?
Hallintolain mukaan viranomainen voi ratkaista asian automaattisesti vain, jos ratkaisuun ei sisälly tapauskohtaista harkintaa vaativia seikkoja. Päätöksestä on käytävä ilmi, että se on tehty automaattisesti, se on perusteltava ja siihen voi hakea muutosta samoin kuin ihmisen tekemään päätökseen. Säännökset tulivat voimaan vuonna 2023, ja ne kirjoitettiin ennen kaikkea sääntöpohjaista automaatiota silmällä pitäen.
EU:n tekoälysäädös luokittelee suuririskisiksi järjestelmät, joilla viranomainen arvioi ihmisten oikeutta julkisiin palveluihin ja etuuksiin. Niiltä vaaditaan muun muassa ihmisen valvontaa ja dokumentointia.
Sazonovin linja: missä tekoäly saisi päättää ja missä ei
Kriteeripäätökset
Luvat ja muut ennalta määritellyin kriteerein ratkaistavat asiat
Tekoälyn rooli
Tekee päätöksen, ihminen katsoo, jos asiakas on tyytymätön
Maksuton tapa pyytää viranomaista tarkistamaan oma päätöksensä uudelleen. Se tehdään yleensä ennen kuin asiasta voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Sääntöpohjainen automaatio
Tietojärjestelmä tekee päätöksen tarkkojen, etukäteen kirjoitettujen ehtojen mukaan, esimerkiksi ”jos tulot alittavat rajan, myönnä tuki”. Jokaisen päätöksen voi siksi jäljittää ehto ehdolta, toisin kuin kielimallin päätelmää.
Kuka päättää, mikä on harkintaa?
Sazonovin omassa mallissa harkintaa vaativat asiat kuuluvat ihmiselle. Hankalaksi asian tekee se, että raja kriteerin ja harkinnan välillä vedetään etukäteen, ja sen vetää viranomainen itse.
Päiväkotipaikka näyttää paperilla kriteeriasialta: kotiosoite, sisarukset ja hakuaika. Käytännössä ratkaisuun vaikuttavat usein myös lapsen tuen tarve tai vanhempien vuorotyö. Jos kone tekee ensimmäisen päätöksen ja ihminen katsoo vain ne, joista valitetaan, harkinta päätyy niille perheille, jotka jaksavat tehdä oikaisuvaatimuksen.
Generatiivinen tekoäly tuo mukaan vielä yhden ongelman. Sääntöpohjaisen järjestelmän päätöksen voi jäljittää ehto ehdolta, kielimallin päätelmää ei yhtä helposti. Hallintolain perusteluvelvollisuus koskee silti molempia.
Kaupungin työntekijälle muutos voi tuntua toisenlaiselta kuin otsikoista päättelisi. Jos selvät tapaukset siirtyvät koneelle, virkailijan pöydälle jäävät poikkeukset, rajatapaukset ja tyytymättömät asiakkaat. AI Suomi on aiemmin kirjoittanut siitä, miten tekoäly vie helpot työt ja raskain osa jää ihmiselle. Helsingin kansliassa sama asetelma on tulossa todeksi, ja tekijöitä on samalla entistä vähemmän.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
