Neuvosto sopi kevennyksistä
EU:n neuvosto hyväksyi torstaina 13. maaliskuuta neuvottelukantansa tekoälyasetuksen yksinkertaistamisesta. Kannanotto on osa Digital Omnibus -pakettia, jonka Euroopan komissio esitti marraskuussa 2025. Paketin tavoite on keventää eurooppalaista digisääntelyä, ja se sisältää kaksi asetusehdotusta, joista toinen kohdistuu nimenomaan vuonna 2024 voimaan tulleen tekoälyasetuksen muuttamiseen.
Merkittävin muutos koskee aikatauluja. Alkuperäisen tekoälyasetuksen mukaan jokaisen EU-jäsenvaltion olisi pitänyt perustaa vähintään yksi tekoälyn sääntelyhiekkalaatikko elokuuhun 2026 mennessä. Neuvoston kanta siirtää tämän määräajan joulukuuhun 2027, eli yli vuoden eteenpäin.
Korkean riskin tekoälyjärjestelmiä koskevat velvoitteet saavat vielä pidempiä siirtymäaikoja. Rekrytointiin, tunteidentunnistukseen ja luottoluokitukseen käytettävää tekoälyä koskevat vaatimukset lykkääntyvät joulukuuhun 2027. Tuoteturvallisuuslainsäädännön piiriin kuuluvien järjestelmien, kuten lääkinnällisten laitteiden tekoälyn, osalta määräaika siirtyy elokuuhun 2028.
Helpotuksia pk-yrityksille ja keskisuurille
Neuvoston kannanotto laajentaa pk-yrityksille suunnatut helpotukset koskemaan myös pieniä keskisuuria yrityksiä. Tämä niin sanottu SMC-luokka kattaa yritykset, joissa on enintään 750 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto jää alle 150 miljoonan euron. Niille luvataan matalampia sakkoja ja yksinkertaistettua dokumentointia.
Komission alkuperäinen ehdotus muuttaisi myös tekoälylukutaitoa koskevaa velvoitetta. Nykyisin kaikkien tekoälyasetuksen piiriin kuuluvien organisaatioiden on huolehdittava henkilöstönsä riittävästä tekoälylukutaidosta. Omnibus-ehdotus tekisi tästä vapaaehtoista, mutta korkean riskin järjestelmien ihmisvalvontavelvoite säilyisi ennallaan.
EU:n tekoälytoimisto saisi yksinomaisen valvontavallan tilanteissa, joissa sama yritys kehittää sekä perusmallin että sitä hyödyntävän sovelluksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että OpenAI:n ChatGPT:n, Googlen Geminin tai Anthropicin Clauden kaltaisten palvelujen valvonta keskittyisi EU-tasolle. Neuvosto kuitenkin rajasi: lainvalvonnan, rajavalvonnan ja rahoituslaitosten tekoälyjärjestelmien valvonta jäisi edelleen kansallisille viranomaisille.
Keskeiset aikataulumuutokset
Neuvoston kannan mukaan hiekkalaatikoiden perustamisen määräaika siirtyisi elokuusta 2026 joulukuuhun 2027. Korkean riskin tekoälyjärjestelmien vaatimukset lykkääntyisivät samaan ajankohtaan, ja tuoteturvallisuuden piiriin kuuluvan tekoälyn osalta aikaa olisi elokuuhun 2028 asti.
Suomelle yli vuosi lisäaikaa
Suomessa Traficom koordinoi tekoälyasetuksen toimeenpanoa ja toimii kansallisena yhteyspisteenä. Alkuperäisen aikataulun mukaan Suomeen olisi pitänyt perustaa vähintään yksi sääntelyhiekkalaatikko elokuuhun 2026 mennessä. Jos neuvoston kanta etenee lopulliseen lainsäädäntöön, aikaa olisi joulukuuhun 2027 asti.
Hiekkalaatikot ovat valvottuja testiympäristöjä, joissa tekoäly-yritykset kehittävät ja testaavat ratkaisujaan viranomaisten ohjauksessa ennen markkinoille tuloa. Erityisesti pienille tekoäly-yrityksille ne tarjoavat kriittisen väylän varmistaa, että tuotteet täyttävät vaatimukset ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ylimääräinen vuosi antaa sekä viranomaisille aikaa rakentaa toimivat puitteet että yrityksille mahdollisuuden hyödyntää niitä.
SMC-luokan laajennus koskee suoraan monia suomalaisia yrityksiä, joissa on 250–750 työntekijää. Ne ovat aiemmin jääneet pk-yrityshelpotuksen ulkopuolelle, vaikka eivät ole kooltaan suuria kansainvälisiä toimijoita. Alemmat sakot ja kevyempi dokumentointi pienentäisivät näiden yritysten hallinnollista taakkaa.
