EU:n luonnos: sovellusten koukut saisi kytkeä pois

Kello on yli puolenyön, ja keskustelusovelluksen virtuaalinen ystävä toivoo, ettet lähtisi vielä. Aamulla puhelin muistuttaa, että päivien putki katkeaa, jos et avaa sovellusta. Juuri tällaisiin suunnitteluratkaisuihin EU aikoo puuttua.

Bloomberg kertoi maanantaina näkemästään luonnoksesta, jonka mukaan EU:n tuleva Digital Fairness Act velvoittaisi yhtiöt antamaan aikuisille käyttäjille mahdollisuuden kytkeä koukuttavat ominaisuudet pois päältä. Luonnos koskisi myös tekoälybotteja, jotka jäljittelevät ihmissuhdetta. Euroopan komissio esittelee lakiehdotuksen keskiviikkona 11. marraskuuta.

Kyse on vasta luonnoksesta. Sisältö voi muuttua ennen keskiviikkoa ja varsinkin sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja jäsenmaat alkavat muokata sitä. Mikään jutussa kuvattu ei ole voimassa olevaa lakia.

Mitä pois päältä voisi kytkeä?

Luonnoksen tarkkaa luetteloa koukuttavista ominaisuuksista ei ole julkaistu, eikä luonnos itse ole julkinen. Kuluttajansuojakeskustelussa koukuttavalla suunnittelulla tarkoitetaan yleensä ratkaisuja, jotka pitävät käyttäjän ruudun ääressä pidempään kuin hän aikoi. Tällaisia ovat loputon selaus, seuraavan videon automaattinen käynnistyminen, päivittäiset putket ja niiden katkeamisesta varoittavat ilmoitukset.

Suomalaiselle käyttäjälle muutos voisi näkyä asetuksena, jolla esimerkiksi automaattisen toiston tai putki-ilmoitukset saa pysyvästi pois. Osassa sovelluksista tällaisia valintoja on jo nyt, mutta ne ovat usein syvällä asetuksissa tai palaavat päivityksen jälkeen. Lakivelvoite tekisi valinnasta pakollisen kaikille.

Euronews kertoi samana päivänä otsikossaan, että sen näkemä vuodettu luonnos lisäisi kymmenen verkkopalvelujen suunnittelun ansaa EU:n kiellettyjen käytäntöjen listalle.

Mikä on tekoälykumppani?

Tekoälykumppaneissa käyttäjä juttelee botin kanssa kuin ystävän, seurustelukumppanin tai uskotun kanssa. Tunnetuimpia ovat Replika ja Character.AI. Myös yleiskäyttöiset avustajat liukuvat samaan suuntaan, kun ne alkavat muistaa käyttäjän asioita keskustelusta toiseen. Meta toi tällaisen muistin avustajaansa marraskuun alussa, kuten AI Suomi kertoi.

Ongelma liittyy liiketoimintamalliin. Kumppanisovelluksen tulot kasvavat, kun käyttäjä viettää siinä enemmän aikaa tai maksaa syvemmästä suhteesta. Botti, joka pahoittelee hyvästejä tai kertoo kaipaavansa käyttäjää, pitää tämän sovelluksessa tehokkaasti. Se toimii.

Sitä, mitä luonnos tarkalleen vaatisi tekoälykumppaneilta, ei ole kerrottu julkisuudessa. Bloombergin otsikon mukaan EU suunnittelee tiukempaa otetta sekä sosiaalisen median koukuttaviin piirteisiin että tekoälybottien ominaisuuksiin.

Kukaan ei ole vielä kommentoinut

Lähteistä, jotka AI Suomi pystyi lukemaan, ei löytynyt yhtään suoraa sitaattia luonnoksesta. Komissio, alustayhtiöt ja tekoälykumppaneita kehittävät yhtiöt eivät niissä kommentoineet Bloombergin tietoja. Tähän juttuun ei myöskään saatu suomalaisen asiantuntijan kommenttia.

Teknologia-alan etujärjestöt, kuten CCIA ja DigitalEurope, ovat kuluneen vuoden aikana julkaisseet kannanottoja, joissa ne vaativat lakiin tasapainoa ja varoittavat liian laajasta sääntelystä. Vastakkaiset kannat ovat siis selvillä jo ennen kuin ehdotus on julki.

Milloin laki koskisi suomalaisia?

Digital Fairness Actin on määrä korvata sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi, joka on vuodelta 2005. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön kuluttajansuojalailla, ja sen noudattamista valvoo kuluttaja-asiamies.

Komission ehdotus on vasta ensimmäinen vaihe. Seuraavaksi Euroopan parlamentti ja EU-maiden neuvosto muodostavat kumpikin oman kantansa ja neuvottelevat sitten lopullisesta tekstistä. Tällaisiin neuvotteluihin kuluu yleensä noin vuodesta kahteen vuotta.

Hyväksymisen jälkeen yrityksille annetaan vielä siirtymäaika. Jos käsittely etenee ripeästi, uudet velvoitteet koskisivat suomalaisia käyttäjiä arviolta aikaisintaan vuonna 2028 tai 2029. Arvio on AI Suomen ja perustuu tavalliseen EU-lainsäädännön aikatauluun, sillä luonnoksessa mainituista päivämääristä ei ole kerrottu.

Muutos ei koskisi vain suuria somealustoja. Kuluttajansuojasäännöt kattavat jokaisen Suomessa kuluttajille palveluja tarjoavan sovelluksen, myös kotimaiset peli- ja sovellusyhtiöt. Tech Times kuvasi lakia otsikossaan niin, että se tavoittaisi yhtiöt, joihin alustasääntely ei ulotu.

Keskiviikkona selviää, kuinka paljon Bloombergin kuvaamasta luonnoksesta selvisi komission viimeisistä sisäisistä neuvotteluista. Erityisesti kannattaa seurata, säilyykö tekoälykumppaneita koskeva osuus mukana vai siirretäänkö se myöhemmin käsiteltäväksi tekoälysäädöksen puolelle.