Protonin pomo: tietoturvatestaus on luuserin ajattelua

Elokuun lopussa yksi Protonin työntekijä kirjoitti yhtiön Slackin tietoturvakanavalle ehdotuksen, joka kuulostaa tietoturvayhtiössä itsestään selvältä: uutta koodia pitäisi testata hyökkäyksiä vastaan ainakin muutaman päivän ennen kuin se viedään käyttäjille.

Toimitusjohtaja Andy Yen vastasi samalle kanavalle englanniksi: ”That's bullshit and loser thinking. Of course it's possible to be fast and secure.” Suomeksi: ”Tuo on paskapuhetta ja luuserin ajattelua. Tietenkin on mahdollista olla nopea ja turvallinen.” Jatkoviestissä hän kirjoitti, että ”vain luuserit ajattelevat noin”.

Viestit ovat peräisin 404 Median toimittajan Joseph Coxin selvityksestä, joka julkaistiin 29. lokakuuta. Cox haastatteli kahdeksaa Protonin nykyistä ja yhtä entistä työntekijää. Hän kävi läpi myös Slack-keskusteluja, kokousnauhoitteita ja teknologiajohtajan kirjoittaman tekoälymanifestin. Tekniikka&Talous kertoi aiheesta sunnuntaina.

Nopeus ensin

Samassa keskustelussa Yen kehotti tiimiä lopettamaan koodin ”rakastavan käsin tekemisen” ja käyttämään tekoälyä enemmän. ”Lakatkaa ajattelemasta aina sitä, miten olla hitaampia, ja keskittykää siihen, miten olla nopeampia”, hän kirjoitti 404 Median mukaan.

Puheita seurasivat teot. Yen perusti sähköpostiosoitteen, johon työntekijät voivat ilmoittaa kaiken, mikä hidastaa tekoälyn käyttöönottoa. Näin johto voisi ”armotta murskata kaiken, mikä on tekoälyvauhdin tiellä”. Työntekijöiden koneille asennettiin ohjelmisto, joka seuraa, kuinka paljon yhtiön koodista tekoäly tuottaa. Yenin mukaan tämä on viimeinen vuosi, jolloin Proton ylipäätään palkkaa insinöörejä. Jatkossa haetaan ihmisiä, jotka rakentavat asioita tekoälyllä.

Taustalla on raha. 404 Median näkemän sisäisen asiakirjan mukaan Proton ei ”riittämättömän vauhdin vuoksi” ole saavuttamassa vuoden lopun tavoitettaan toistuvalle vuosiliikevaihdolle. ”Kaikilla merkitsevillä mittareilla olemme alisuoriutuva yritys”, asiakirjassa todetaan.

Työntekijöiden mukaan arvostelua on vaikea esittää. He kertoivat pelkäävänsä, että heitä nolataan kollegoiden edessä tai uhataan potkuilla. Yksi heistä kuvasi 404 Medialle toimitusjohtajan olevan ”täydessä tekoälypsykoosissa”.

Miksi hyökkäystestiä ei kannata ohittaa

Penetraatiotestauksessa tietoturva-asiantuntijat yrittävät murtautua järjestelmään samoin keinoin kuin oikea hyökkääjä, ja he tekevät sen ennen kuin hyökkääjä ehtii. Työ on hidasta. Siinä etsitään juuri niitä virheitä, joita kukaan ei tullut ajatelleeksi koodia kirjoittaessaan.

Tavalliselle verkkokaupalle muutaman päivän viive on harmi. Protonille tietoturva on koko liiketoiminnan ydin. Yhtiö myy salattua sähköpostia, VPN-yhteyttä, salasanojen hallintaa ja pilvitallennusta lupauksella, ettei edes Proton itse näe käyttäjien tietoja. Salausmenetelmä voi olla moitteeton, mutta yksikin virhe sovelluksen koodissa voi kiertää sen kokonaan.

Tekoäly kirjoittaa koodia nopeasti, mutta tarve tarkistaa, mitä koodi oikeasti tekee, ei katoa mihinkään. Tekoäly toimii myös toiseen suuntaan. Kuten AI Suomi hiljattain kertoi, OpenAI:n mukaan sen malli löysi Linuxin ytimestä 948 haavoittuvuutta. Jos puolustaja löytää tekoälyllä aukkoja, niitä löytää samalla tavalla myös hyökkääjä.

Yen voi olla periaatteessa oikeassa siinä, että nopeus ja turvallisuus mahtuvat samaan yhtiöön. Se edellyttää kuitenkin, että testaus on automatisoitu ja kattava eikä jää pelkän lupauksen varaan. 404 Median aineistosta ei selviä, millä Proton korvaa ne päivät, joita työntekijä pyysi.

Käyttäjät vaativat eroa

Selvityksen jälkeen joukko Protonin käyttäjiä vaati sosiaalisessa mediassa Yenin eroa, kertoi 404 Media 30. lokakuuta. Samana perjantaina Yen perui lähes koko henkilöstöä koskeneet ”uudelleenhaastattelut”, joissa työntekijöiden olisi pitänyt selittää, miten he käyttävät tekoälyä. Työntekijät olivat pelänneet saavansa potkut, jos käyttöä pidettäisiin riittämättömänä.

404 Median arvion mukaan peruminen tuskin vastaa käyttäjien suurimpaan huoleen eli siihen, että tietoturva jää vauhdin jalkoihin. Protonin tiedottaja ei kiistänyt selvityksen tietoja. Hän myönsi, että yhtiö on ”joskus ollut liian tyly tai liian hidas” perustellessaan linjaansa henkilöstölle. AI Suomi ei saanut tähän juttuun Protonilta omaa kommenttia.

Mitä suomalaisen käyttäjän kannattaa miettiä

Proton on suosittu myös Suomessa, koska se on sveitsiläinen ja esittäytyy vaihtoehtona suurille yhdysvaltalaisille teknologiayhtiöille. Paniikkiin ei ole syytä. Mikään tähän mennessä julkaistu ei kerro tietomurrosta tai siitä, että käyttäjien viestit olisivat vaarantuneet.

Seurattavaa silti on. Proton on aiemmin julkaissut ulkopuolisten tietoturva-auditointien tuloksia esimerkiksi VPN- ja salasanapalveluistaan, ja niiden jatkuminen kertoo, otetaanko testaus vakavasti uudessakin tahdissa. Sovellusten lähdekoodi on avointa, joten tutkijat pystyvät tarkistamaan muutokset. Käyttäjä voi itse varautua kytkemällä kaksivaiheisen tunnistautumisen päälle ja ottamalla tärkeimmistä tiedoistaan varmuuskopion, jolloin palvelun vaihtaminen onnistuu tarvittaessa.

Yksi selvityksen yksityiskohta jää helposti huomaamatta. 404 Median mukaan Yen oli tyytymätön, kun Proton itse kertoi toukokuussa julkaistun kvanttiturvallisen salauksen rajoituksesta: se ei suojaa vanhoja viestejä. Juuri tällainen avoimuus heikkouksista on se, minkä varassa yksityisyyttä myyvä palvelu elää. Seuraava tietoturvailmoitus näyttää, kumpi Protonissa painaa enemmän, avoimuus vai vauhti.