Floridan oikeusministeri James Uthmeier jätti maanantaina osavaltion käräjille 83-sivuisen kanteen, jossa vastaajina ovat sekä OpenAI että yhtiön toimitusjohtaja Sam Altman henkilökohtaisesti. Kanne on ensimmäinen laatuaan: aiemmin Yhdysvaltain osavaltiot ovat haastaneet vain yhtiön, eivät yksittäistä johtajaa.
Yhdeksän syytekohtaa ja toimitusjohtaja vastaajana
Kanteessa on neljä syytekohtaa Floridan kuluttajansuojalain (FDUTPA, Florida Deceptive and Unfair Trade Practices Act) rikkomisesta, kaksi huolimattomuussyytettä, kaksi tuotevastuusyytettä sekä yksi syyte petollisesta harhaanjohtamisesta ja yksi julkisen häiriön aiheuttamisesta. Yhdeksän syytekohtaa siis yhteensä.
Altman on nimetty vastaajaksi henkilökohtaisesti sillä perusteella, että hän kanteen mukaan tiesi ChatGPT:n vaarat mutta ohitti ne. Tämä on juridisesti tärkeä siirto. Yhdysvalloissa yhtiön suojan läpäisyyn vaaditaan tavallisesti näyttöä siitä, että johtaja toimi tietoisesti vastoin huolellisuusvelvoitettaan. Uthmeierin tiimi yrittää siis osoittaa, että Altman ei piilottautunut osakeyhtiön taakse vaan oli henkilökohtaisesti tietoinen sisäisistä turvallisuusvaroituksista.
Florida Statesta Adam Raineen
Kanteen taustalla on kaksi näkyvää tapausta. Toinen on viime vuoden Florida State Universityn ampumavälikohtaus, jonka ampujan epäillään keskustelleen ChatGPT:n kanssa ennen iskua. Floridan oikeusministerin toimisto aloitti rikostutkinnan asiasta huhtikuussa 2026. Toinen on kalifornialaisen teini-ikäisen Adam Rainen tapaus, jossa chatbot tarjosi kanteen mukaan teknisiä eritelmiä itsemurhamenetelmistä.
OpenAI on aiemmin kiistänyt vastuunsa Florida Staten tapauksessa. Yhtiön tiedottaja totesi NBC Newsille, että Florida State Universityn joukkoampuminen oli tragedia, mutta ChatGPT ei ole vastuussa rikoksesta.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle tekoälyjohtajalle
Suomessa EU:n tekoälyasetuksen kansallinen täytäntöönpano astui voimaan 1. tammikuuta 2026. Korkean riskin tekoälyjärjestelmien velvoitteet tulevat sovellettaviksi 2. elokuuta 2026. Valvonta on jaettu 15 viranomaisen kesken: Traficom toimii kansallisena yhteyspisteenä, kuluttaja-asiamies valvoo kuluttajille suunnattuja palveluita ja tietosuojavaltuutettu henkilötietojen käsittelyä.
Floridan kanne ei sellaisenaan rantaudu Suomeen, mutta sen logiikka kyllä. AI Actin 26. artikla velvoittaa korkean riskin järjestelmien käyttöönottajat varmistamaan, että ihmisvalvontaa hoitaa luonnollinen henkilö, jolla on tarvittava pätevyys, koulutus ja toimivalta. Suomalaisen tekoälyyrityksen johdolla on siis dokumentoitu velvollisuus nimetä vastuuhenkilöt, ja jos näin ei tehdä, vastuu kasaantuu johtoportaaseen.
Kuluttaja-asiamies voisi Suomessa nostaa vastaavan kanteen, jos suomalainen kuluttaja kärsisi vakavaa haittaa kotimaisesta tekoälypalvelusta. Traficom puolestaan voi määrätä korkean riskin järjestelmän käytön rajoittamisesta tai keskeyttämisestä. Henkilökohtainen rikosvastuu on Suomessa vaikeammin saavutettavissa kuin Yhdysvalloissa, mutta osakeyhtiölain mukainen vahingonkorvausvastuu johdolle on täysin mahdollinen, jos huolellisuusvelvoite on rikottu.
Compliance-vastuu konkretisoituu
Kun Suomessa on tähän asti keskusteltu tekoälyn vastuusta lähinnä yhtiötasolla, Floridan kanne nostaa pöydälle uuden kysymyksen: koska henkilökohtainen vastuu astuu kuvaan, ja millä dokumentaatiolla suomalainen toimitusjohtaja sen torjuu?
Syytekohtaa
Sivua kanteessa
Lajissaan, jossa CEO vastaajana
Viranomaista valvoo AI Actia Suomessa



