Kun kaksi maailman rikkainta yhtiötä törmää seinään, sen luulisi olevan rahan tai osaajien puute. Näin ei kuitenkaan käynyt. Google rajoitti Metan pääsyä Gemini-tekoälymalleihinsa, koska Meta pyysi enemmän laskentakapasiteettia kuin Google pystyi tarjoamaan. Osa Metan sisäisistä tekoälyhankkeista viivästyi seurauksena.
Kyse ei ollut riidasta eikä hinnasta. Sitova rajoite oli pelkkä raaka laskentateho. Google käyttää omat prosessorinsa, palvelinkeskuksensa ja mallinsa ensin itse, ja kun kapasiteetti kiristyy, ulkopuolinen asiakas jää jonon hännille – vaikka asiakas olisi Meta.
“Se on selvin merkki tähän mennessä: pullonkaula on laskentateho, ei nokkeluus.”
Voimatasapaino siirtyi mallien tekijöiltä sirujen omistajille
Vielä pari vuotta sitten kilpailu käytiin siitä, kenen malli osaa parhaiten. Nyt asetelma on kääntynyt. Kun huippumalleja on useita ja ne ovat suunnilleen yhtä kyvykkäitä, ratkaisevaksi tekijäksi on noussut se, kuka pystyy pyörittämään niitä riittävän suuressa mittakaavassa.
Google on tässä poikkeuksellisessa asemassa. Yhtiö omistaa koko ketjun: mallit, pilvipalvelun ja omat TPU-sirunsa. Tällainen pystysuora integraatio antaa rakenteellisen etulyöntiaseman. Kun kapasiteetti loppuu, Google voi priorisoida omat hankkeensa ja jättää asiakkaat odottamaan. Meta puolestaan on riippuvainen muiden raudasta, ja juuri se kostautui.
Reaktiot kertovat samaa tarinaa. Meta sitoutui viime viikolla kaksinkertaistamaan oman laskentatehonsa Samsung-hankintasopimusten ja 10 miljardin dollarin Albertan datakeskuksen kautta. Anthropic neuvottelee Samsungin kanssa oman tekoälysirun rakentamisesta ja valmistelee pörssilistautumista mahdollisesti jo lokakuulle 2026. Jokainen suuri toimija yrittää irrottautua toisten kapasiteetista.
Miksi laskentateho on niin niukkaa?
Tehokkaiden tekoälysirujen valmistus on keskittynyt harvoille tekijöille, ja niiden tuotanto ei ehdi kysynnän perässä. Samaan aikaan sirujen pyörittäminen vaatii valtavia datakeskuksia ja ennen kaikkea sähköä. Pullonkaula ei siis ole pelkkä siru, vaan koko ketju sähköverkosta jäähdytykseen.
Suomessa sama pula näkyy pelloilla ja sähkölaskussa
Metan ja Googlen kädenvääntö tuntuu kaukaiselta, mutta sen juurisyy on rantautunut Suomeen konkreettisesti. Kun laskentateho on niukkaa, sitä rakennetaan lisää sinne, missä on halpaa ja puhdasta sähköä, viileä ilmasto ja vakaa yhteiskunta. Suomi täyttää nämä ehdot poikkeuksellisen hyvin, ja siksi tänne on suunniteltu ja rakennettu datakeskuksia kiihtyvällä tahdilla.
Microsoft rakentaa laajaa keskittymää Espooseen ja Kirkkonummelle, Googlella on jo vuosia toiminut Haminan konesali, ja uusia hankkeita on vireillä ympäri maata. Yhteinen nimittäjä on sähkö. Suuri tekoälydatakeskus voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin keskikokoinen suomalaiskaupunki. Fingridin arvioissa datakeskusten kytkentäpyynnöt ovat kasvaneet niin nopeasti, että ne voisivat toteutuessaan moninkertaistaa Suomen sähkönkulutuksen ennustettua nopeammin.
Tavallisen suomalaisen kannalta tämä ei ole abstraktia. Datakeskukset kilpailevat samasta sähköstä kotitalouksien ja teollisuuden kanssa, mikä heijastuu sähkön hintaan ja sen vaihteluihin. Toisaalta hankkeet tuovat investointeja, työpaikkoja ja hukkalämpöä, jota esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ohjataan jo kaukolämpöverkkoon lämmittämään koteja. Se, miten tämä tasapaino ratkaistaan, määrittää lähivuosina niin sähkölaskua kuin sitä, kuka tekoälyaikakauden hyödyistä lopulta hyötyy.
Googlen itse suunnittelema tekoälysiru, joka on rakennettu erityisesti tekoälymallien pyörittämiseen. Sillä on sama rooli kuin alan yleisemmillä grafiikkasiruilla, mutta se on Googlen omassa hallinnassa.
Metan viivästyneet hankkeet ovat pieni sivujuonne, mutta signaali on iso. Se, joka omistaa raudan ja sen tarvitseman sähkön, sanelee jatkossa tekoälyn tahdin. Suomelle tämä avaa ikkunan: kylmä ilmasto ja puhdas sähkö ovat yhtäkkiä geopoliittista valuuttaa. Kysymys ei ole, tuleeko laskentatehoa Suomeen, vaan millä ehdoilla ja kenen sähköllä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
