Nobelin voittaja kyseenalaistaa tekoälyalan suunnan
Google DeepMindin toimitusjohtaja Demis Hassabis haastaa koko tekoälyalan vallitsevan suunnan. Tuoreessa haastattelussa hän sanoi, että tekoäly olisi pitänyt pitää laboratoriossa vuosia pidempään ratkaisemassa tiedettä ja sairauksia, ennen kuin siitä tehtiin chatbot kaikille.
Hassabisin mukaan kielimallien nopea kehitys yllätti kaikki. Kieli osoittautui tekoälylle paljon helpommaksi kuin tutkijat odottivat. Kun OpenAI julkaisi ChatGPT:n marraskuussa 2022, se laukaisi kilpajuoksun, jossa jokainen teknologiajätti halusi oman chatbottinsa markkinoille mahdollisimman nopeasti. Hassabis olisi mieluummin edennyt hitaammin.
"Jos olisin saanut päättää, olisimme tehneet enemmän AlphaFoldin kaltaisia asioita, ehkä parantaneet syövän tai jotain vastaavaa", Hassabis kertoi. Hän vertasi ihannettaan CERNin hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen, jossa maailman parhaat tutkijat ratkaisevat ongelmia järjestelmällisesti ilman kaupallista painetta. Tekoälyn kehitys olisi voinut kestää vuosikymmenen tai kaksi pidempään, mutta se olisi edennyt tieteellisen metodin mukaisesti.
“Jos olisin saanut päättää, olisin kehittänyt tekoälyä tieteellisellä metodilla hyvin tarkasti ja harkitusti – vaikka se olisi kestänyt vuosikymmenen tai kaksi pidempään.”
Kolme miljoonaa tutkijaa, yksi tekoälymalli
Hassabisin argumentin vahvin todiste on AlphaFold. DeepMindin kehittämä tekoälymalli ratkaisi proteiinien laskostumisongelman, jota biologit yrittivät selvittää puoli vuosisataa. AlphaFold ennustaa proteiinien kolmiulotteisen rakenteen aminohapposekvenssistä, ja sen tietokanta kattaa nyt yli 240 miljoonaa proteiinirakennetta.
Luvut puhuvat puolestaan. AlphaFoldia käyttää yli kolme miljoonaa tutkijaa 190 maassa. DeepMindin arvion mukaan kyseessä on käytännössä jokainen biologian tutkija maailmassa. Yli 30 prosenttia AlphaFold-tutkimuksesta keskittyy laiminlyötyihin sairauksiin, kuten malariaan ja leishmaniaasiin. Kolmasosa käyttäjistä työskentelee matalan tai keskitulotason maissa, mikä tarkoittaa, että AlphaFold on demokratisoinut tutkimustyökalun, johon aiemmin oli varaa vain rikkaimpien maiden laboratorioissa.
Hassabis ja hänen kollegansa John Jumper saivat työstään Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2024. Palkinto oli konkreettinen tunnustus sille, mitä tekoäly voi saada aikaan, kun sitä käytetään tieteen työkaluna eikä kuluttajatuotteena. Eräs lääketeollisuuden tutkija tiivisti asian suorasanaisesti: lähes jokainen tulevaisuudessa kehitettävä lääke tulee hyödyntämään AlphaFoldia jossakin vaiheessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa
AlphaFold on muuttanut lääkekehityksen perustyökalun: proteiinirakenteen selvittäminen, joka aiemmin vei kuukausia tai vuosia, onnistuu nyt minuuteissa – ja se on ilmaiseksi jokaisen tutkijan käytettävissä.
900 miljoonaa käyttäjää, mutta mihin hintaan?
ChatGPT:llä on nyt 900 miljoonaa viikoittaista käyttäjää ja se käsittelee yli 2,5 miljardia kyselyä päivässä. Kuluttajatekoälystä on tullut yksi historian nopeimmin levinneistä teknologioista. Hassabisin silmissä tämä on kuitenkin tekoälyn vähiten kiinnostava sovellus.
Jännite näkyy Googlen sisällä. DeepMind perustettiin tutkimuslaboratoriona, jonka missio oli ratkaista älykkyyden ongelma ja käyttää sitä kaiken muun ratkaisemiseen. Vuonna 2023 Google yhdisti DeepMindin ja Brain-tutkimusyksikkönsä, ja Hassabisista tuli koko Googlen tekoälyn johtaja – myös niiden kuluttajatuotteiden osalta, joihin hän ei alun perin keskittynyt. Hassabis puhuu nykyään Googlen toimitusjohtajan Sundar Pichain kanssa päivittäin, mikä kertoo siitä, miten keskeiseksi tekoäly on noussut yhtiön strategiassa.
Hassabis on arvostellut avoimesti OpenAI:n päätöstä tuoda mainoksia ChatGPT:hen. "Haluat luottaa avustajaasi, joten miten se toimii mainosten kanssa?" hän kysyi tammikuussa. Samalla hän lupasi, ettei Googlen Gemini-avustajaan ole tulossa mainoksia. Lupaus kuulostaa ristiriitaiselta yhtiöltä, jonka liikevaihto perustuu mainontaan, mutta se kertoo jotain olennaista Hassabisin prioriteeteista.
Kaupallinen paine on silti todellista kaikille toimijoille. OpenAI ennakoi 14 miljardin dollarin tappioita vuodelle 2026, ja kilpailu pakottaa yritykset kaupallistamaan tutkimuksensa yhä nopeammin. Hassabis itsekin myönsi, että tutkimuksen avoimuus on kärsinyt. "Kaupallinen paine on niin kovaa, ettei kaikkea voi jakaa yhtä avoimesti. Se on harmillista, mutta ymmärrettävää."
Hassabisin väite ei ole pelkkää nostalgiaa. DeepMindin seuraava suuri projekti AlphaGenome ennustaa jo syöpää aiheuttavia mutaatioita, ja diabeettisen retinopatian seulonnassa DeepMindin tekoäly on auttanut 600 000 potilaan tutkimisessa. Intiassa ja Thaimaassa tavoitteena on laajentaa seulontaa kuuteen miljoonaan ihmiseen seuraavan vuosikymmenen aikana. Jos nämä hankkeet onnistuvat AlphaFoldin mittakaavassa, Hassabisin argumentti vahvistuu.
Google joutuu kuitenkin tasapainottelemaan kahden identiteetin välillä: kunnianhimoisin tekoälylaboratorio ja maailman suurin mainosyhtiö. Se, kumpi rooli lopulta voittaa, vaikuttaa paitsi Googlen tulevaisuuteen myös siihen, mihin suuntaan koko tekoälyala kehittyy. Hassabis on asettanut oman maineensa sen puolesta, että tekoälyn tärkein tehtävä on tieteen palveleminen. ChatGPT:n 900 miljoonaa käyttäjää eivät välttämättä ole samaa mieltä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
