Vaasan Tervajoen koulussa 3.–6.-luokkalaiset istuivat digihyvinvoinnin tunnilla. Neljäsluokkalaisella Jari Mäkijouppilalla ei ole ruutuaikarajoja, ja hän kertoi Ylelle näkevänsä usein tekoälyllä tehtyjä sotavideoita. ”Se ärsyttää”, hän sanoi.
Jarin kokemus on yleinen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Nuoret ja nettikiusaaminen 2025 -kyselyssä 13 prosenttia 13–18-vuotiaista kertoi kohdanneensa tekoälyllä tehtyä kiusaamissisältöä. Tällaista sisältöä ovat esimerkiksi valheelliset alastonkuvat, pilakuvat, syväväärennösvideot sekä rasistinen tai vihamielinen materiaali. Se on suunnilleen joka kahdeksas nuori.
Toinen luku kertoo vielä enemmän. 28 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, onko nähnyt tekoälyllä tuotettua sisältöä ylipäätään. Ylen jutussa ei kerrottu kyselyn vastaajamäärää.
Kun väärennöstä ei tunnista
Kiusaamisluku kertoo vain siitä, minkä nuori on itse tunnistanut tekoälyn tekemäksi. Reilu neljännes ei osaa sanoa, onko nähnyt tekoälysisältöä lainkaan, joten osa väärennöksistä menee todennäköisesti läpi aitoina. Luokkatoverista tehty väärennetty kuva voi kiertää ryhmächatissa ilman, että kukaan epäilee sitä.
Vanhemmalle tämä tarkoittaa, että kysymys ”oletko nähnyt netissä jotain ikävää?” ei riitä. Lapsi ei välttämättä tiedä, että kuva on koneen tekemä. Hän ei myöskään välttämättä tiedä, että sellaisen voi tehdä kenestä tahansa muutaman somekuvan perusteella.
Lokakuun lopulla eri puolille Suomea levinnyt ”Cat in a hat” -ilmiö pelotti lapsia. MLL:n Pohjanmaan piirin nuorisotyön koordinaattori Sanna Viljanmaa kertoi Ylelle, että lapset ottavat yhteyttä MLL:n puhelin- ja verkkopalveluihin näkemiensä pelottavien ja epäsopivien sisältöjen takia. Hänen viestinsä lapsille on yksinkertainen: netissä pätevät samat säännöt kuin kasvokkain.
“Jos et voisi sanoa jotain kaverille päin naamaa, älä myöskään kirjoita sitä.”
Digiturvakoulu siirtyy nuorempiin
Elisan ja MLL:n Digiturvakoulu on tavoittanut kolmessa vuodessa yli 250 000 oppilasta. Nyt se on laajentunut alakouluihin, koska tekoäly, huijaukset ja nettikiusaaminen ulottuvat jo nuorempiin lapsiin.
Tervajoen koulussa on 53 oppilasta, ja he käyttävät tunneilla tietokoneita ja tabletteja keskimäärin tunnin päivässä. Kotien säännöt vaihtelevat. Joillakin oppilailla sovelluksille on asetettu aikarajat, toisilla rajoja ei ole juuri lainkaan. Kolmasluokkalainen Ella Saarela tekee ensin läksyt. ”Sitten menen yleensä pihalle leikkimään”, hän kertoi Ylelle.
Elisan Pohjois-Suomen aluejohtajan Markus Ahokankaan mukaan ”tekoäly on noussut tällaiseksi teemaksi”. Lapset käyttävät sitä sujuvasti, joten opetuksessa käydään läpi myös sen sivuvaikutuksia. Ahokangas sanoo, että yhä harvempi ekaluokkalainen saa älypuhelimen. Tilalle tulee kellopuhelin tai peruspuhelin, jossa ei ole koukuttavia sovelluksia. Hänen mielestään suunta on oikea.
Opettajat toivovat suomenkielistä materiaalia
Tervajoen koulun luokanopettajan Anssi Tervosen mukaan tekoäly näkyy koulussa joka päivä, esimerkiksi Bingin tekoälytyökalussa ja Googlen tekoälytiivistelmissä. Hänen mukaansa se ei tarkoita, että lapset tai aikuiset osaisivat käyttää sitä.
“Sellainen käsitys, että kaikki osaavat kaikkea, on kyllä myytti.”
Tervosen mukaan useimmilta opettajilta puuttuu syvällinen ymmärrys generatiivisesta tekoälystä. Hän toivoo suomenkielistä opetusmateriaalia perustasolta alkaen. Vanhemmat hoitavat hänen mukaansa lasten digiarjen enimmäkseen hyvin, mutta laitteiden saatavuus vaihtelee perheiden välillä paljon.
Lainsäädäntökään ei ole pysynyt perässä. Kuten AI Suomi aiemmin kertoi, Sivistysala ry vaatii kieltoa ilman lupaa tehdyille väärennöksille tunnistettavista ihmisistä. EU:n tekoälyasetus edellyttää niiltä nykyisin vain merkintää.
Jos lapsestasi levitetään väärennettyä kuvaa
Tallenna todisteet. Ota talteen linkit, käyttäjänimet, päivämäärät ja kuvakaappaukset viesteistä. Älä lähetä alastonkuvaa eteenpäin edes todisteeksi, sillä alaikäisestä tehdyn seksuaalisen kuvan levittäminen voi olla rikos myös silloin, kun kuva on väärennetty.
Ilmoita alustalle. Useimmissa somepalveluissa on oma ilmoituskanava luvattomille intiimikuville ja kiusaamiselle. Pyydä poistoa heti.
Tee rikosilmoitus. Väärennetyn alastonkuvan tai nöyryyttävän videon levittäminen voi olla rikos. Ilmoituksen poliisille voi tehdä verkossa.
Kerro koululle. Jos kuva kiertää oppilaiden kesken, kyse on kiusaamisesta, johon koulun pitää puuttua. Lapsi voi puhua asiasta myös MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa numerossa 116 111.
13 %
13–18-vuotiaista on kohdannut tekoälyllä tehtyä kiusaamissisältöä
28 %
ei osaa sanoa, onko nähnyt tekoälyllä tuotettua sisältöä lainkaan
250 000+
oppilasta tavoittanut Digiturvakoulu kolmessa vuodessa
Kyselyn kahta lukua kannattaa lukea yhdessä. Digiturvakoulun kaltainen opetus yrittää pienentää juuri sitä 28 prosentin joukkoa, joka ei osaa sanoa, onko nähnyt tekoälysisältöä.
Jos seuraavassa kyselyssä epävarmoja on vähemmän ja tunnistettua tekoälykiusaamista enemmän, nousu ei välttämättä tarkoita, että kiusaamista olisi enemmän. Se voi tarkoittaa, että lapset tunnistavat väärennökset paremmin. Luvun kasvu voi siis olla hyvä merkki.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
