Oliver Schusser kertoi huhtikuussa Billboardin haastattelussa luvun, joka on jäänyt musiikkialalla kaivelemaan. Apple Musicista vastaavan varatoimitusjohtajan mukaan yli kolmasosa palveluun toimitettavista uusista kappaleista on sataprosenttisesti tekoälyn tekemiä. Sitten hän kertoi toisen luvun.
“Todellisuus on se, että tekoälymusiikin käyttö Apple Musicissa on todella vähäistä. Pyöristän, mutta se on alle 0,5 prosenttia käytöstä.”
Kaksi lukua samasta palvelusta. Kolmasosa uutuuksista syntyy koneella, ja koko siitä joukosta kertyy alle puoli prosenttia ajasta, jonka ihmiset viettävät musiikkia kuunnellen. Valtaosa tekoälybiiseistä ei siis kilpaile kenenkään suosikkiartistin kanssa. Ne makaavat katalogissa.
Mitä merkintä tarkoittaa kuuntelijalle
Apple kertoi torstaina levy-yhtiöille ja jakelijoille, että tekoälyn käytöstä kertovat AI Transparency Tag -merkinnät muuttuvat vapaaehtoisista pakollisiksi. Ohjeistuksen mukaan sisällöntoimittajien on liitettävä merkintä aina, kun tekoälyä on käytetty olennaisen osan luomiseen.
Kuuntelijalle muutos näkyy yksinkertaisena asiana: kappaleen kohdalla lukee, onko sen tekemisessä käytetty tekoälyä. Merkintä ei rajoitu raitoihin, vaan kattaa myös sävellykset, kansikuvat ja musiikkivideot. Se ei estä kappaleen kuuntelua, poista sitä soittolistoilta eikä vaikuta rojalteihin. Tarkkaa julkaisupäivää Apple ei ole kertonut.
Aikataulu lyhyesti
Merkinnät otettiin käyttöön maaliskuussa 2026, mutta ne ovat näkyneet vain Applen sisäisessä toimitusputkessa. Torstaina 20. elokuuta Apple ilmoitti kumppaneilleen, että merkintä muuttuu pakolliseksi. Kuuntelijoille Made With AI -merkinnät tulevat näkyviin loppuvuodesta 2026.
Merkintä on levy-yhtiön oma ilmoitus
Applen malli nojaa siihen, että toimittaja kertoo itse. Yhtiö ei ilmoituksensa perusteella skannaa katalogiaan automaattisesti tunnistaakseen tekoälyä. Applen viestissä asia on muotoiltu näin: kun levy-yhtiöt ja jakelijat toimittavat sisältöä, joka on olennaisilta osin tekoälyn tuottamaa, Apple pyytää heitä merkitsemään sen sellaiseksi.
Schusser sanoi huhtikuussa suoraan, kenen harteille vastuu jää. Billboardin otsikkoon päätyi hänen toteamuksensa siitä, että hän tarvitsee sisällöntoimittajien ja levy-yhtiöiden ottavan vastuun. Samassa haastattelussa hän kertoi Applen kehittäneen omaa tekniikkaa, jolla se pystyy näkemään tarkalleen, mitä sille toimitetaan, ja jopa sen, mistä tekoälymallista raita on peräisin. Merkintäpakko ja tarkistustekniikka ovat kuitenkin eri asioita, ja tällä viikolla Apple kertoi vain ensimmäisestä.
Suomessa oma käänne osuu syyskuulle
Suomalaiselle artistille ja pienelle levy-yhtiölle merkintäpakko on ennen kaikkea metadatatyötä. Kappaleet päätyvät Apple Musiciin jakelijan kautta, ja jakelija välittää eteenpäin sen tiedon, jonka se saa tekijältä. Tieto tekoälyn käytöstä kulkee siis samaa reittiä kuin muutkin kappaleen perustiedot, ja vastuu sen oikeellisuudesta valuu ketjun alkupäähän.
Teosto puolestaan uudistaa asiakassopimustaan 17. syyskuuta 2026 alkaen. Sopimukseen tulee uusi tekoälyä koskeva oikeusluokka, joka kattaa soivan musiikin, graafisessa muodossa olevat sanoitukset ja muunteluoikeuden tekoäly-yhteyksissä. Uusi sopimus korvaa vanhan ilman erillistä allekirjoitusta, mutta muunteluoikeudesta tekijän on annettava suostumus erikseen Teoston verkkopalvelussa. Oikeusluokan voi myös jättää kokonaan pois Teoston hallinnoinnista. Perustelu on käytännöllinen: Teoston mukaan muuntelu on yksi keskeinen tapa, jolla tekoälypalveluissa hyödynnetään musiikkia, eikä korvauksia voi periä oikeuksista, joita ei hallinnoi.
“Edellisessä kyselyssä musiikin tekijöiden tunnelma oli uteliaan odottava. Nyt erilaiset epävarmuustekijät ja uhkakuvat ovat nostaneet selvästi päätään.”
33 %
Apple Musicille toimitettavista uutuusraidoista täysin tekoälyn tekemiä
Tekoäly, joka tuottaa uutta sisältöä eli tekstiä, kuvaa, ääntä tai musiikkia sen sijaan, että se vain luokittelisi tai analysoisi valmista aineistoa. Musiikkipuolen tunnetuin esimerkki on Suno.
EU:n tekoälyasetus
Vuonna 2024 hyväksytty EU-laki, joka jakaa tekoälyjärjestelmät riskiluokkiin ja asettaa niille velvoitteita. Sisällön tuottajilta se edellyttää koneluettavaa merkintää siitä, että jälki on tekoälyn tekemää.
Aura kommentoi kyselyä, johon vastasi 1 108 suomalaista musiikkialan ammattilaista. Tekoälyyn myönteisesti suhtautuvien osuus oli pudonnut kahdessa vuodessa 43 prosentista 28:aan, ja 88 prosenttia vastaajista oli huolissaan tulonjaon oikeudenmukaisuudesta. Merkintäpakko ei ratkaise kumpaakaan huolta. Se tekee ilmiöstä näkyvän kuuntelijalle, mikä on eri asia kuin rahan liikkuminen.
Apple on liikkeellä myöhässä, ei ensimmäisenä
Ranskalainen Deezer tunnistaa tekoälyraidat omalla tekniikallaan ja merkitsee ne ilman levy-yhtiön ilmoitusta. Sen luvut ovat Applen lukuja rajumpia: heinäkuussa Deezer kertoi, että yli puolet päivittäin ladatuista uusista raidoista on täysin tekoälyn tekemiä. Tammikuussa se ilmoitti, että 85 prosenttia tekoälyraitojen kuuntelukerroista oli petollisia, ja lopetti niistä maksamisen.
Spotify merkitsee tekoälypersoonat artistiprofiiliin ja suodattaa ne oletuksena pois suosituksista. Tidal ilmoitti kesäkuussa merkitsevänsä tekoälymusiikin automaattisesti ja estävänsä siltä rojaltit kokonaan. Applen linja on näistä lievin: se merkitsee, mutta ei suodata eikä leikkaa rahaa. Sääntely painaa taustalla samaan suuntaan, sillä EU:n tekoälyasetus edellyttää generatiivisilta järjestelmiltä koneluettavaa merkintää, ja ennen asetusta markkinoille tulleilla palveluilla, kuten Sunolla, on aikaa 2. joulukuuta 2026 asti.
Applen alle puolen prosentin luku kannattaa lukea huolella. Se on kerätty aikana, jolloin yksikään kuuntelija ei ole nähnyt yhtäkään merkintää. Kyseessä on siis lähtötaso, ei lopputulos. Loppuvuodesta selviää, kumpaan suuntaan luku liikkuu, kun merkki ilmestyy kappaleen viereen ja kuuntelija saa ensimmäistä kertaa tietää, mitä on kuuntelemassa.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.