NSA luottaa Mythokseen – Pentagon leimasi sen riskiksi

Pentagon kielsi, NSA käyttää silti

Yhdysvaltain tiedusteluyhteisössä on käynnissä outo tilanne. Kansallinen turvallisuusvirasto NSA pyörittää Anthropicin uutta Mythos Preview -mallia kyberpuolustuksessaan, vaikka puolustusministeriö – joka NSA:ta valvoo – on leimannut saman yhtiön toimitusketjuriskiksi.

Axios paljasti sunnuntaina, että NSA käyttää Mythosta omien järjestelmiensä haavoittuvuuksien etsimiseen. Samalla Pentagon kieltää alaisiaan ja sopimuskumppaneitaan käyttämästä Anthropicin tuotteita. Pykälä, johon kielto nojaa, säädettiin alun perin suojaamaan sotilasjärjestelmiä ulkomaiselta sabotaasilta – ei kotimaista tekoäly-yhtiötä vastaan.

Riita alkoi massavalvonnasta ja autonomisista aseista

Anthropicin ja puolustusministeriön välit rakoilivat alkuvuodesta. Yhtiö kieltäytyi poistamasta Claude-mallistaan turvarajoitteita, jotka estävät sen käytön yhdysvaltalaisten massavalvonnassa ja täysin autonomisissa aseissa. Maaliskuun 3. päivä puolustusministeri Pete Hegseth julisti Anthropicin kansalliseksi toimitusketjuriskiksi.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun amerikkalainen yritys sai leiman, joka oli tarkoitettu ulkomaisille sabotööreille. San Franciscon liittovaltion tuomari pysäytti kiellon maaliskuun lopussa, mutta Washingtonin valitustuomioistuin kumosi päätöksen 8. huhtikuuta. Kielto on siis voimassa oikeudenkäynnin ajan.

Mythos ei ole kaikille

Mythos ei ole tavallinen chat-malli. Anthropic julkisti sen huhtikuun alussa kyberturvaan rakennettuna frontier-mallina ja ilmoitti samalla, ettei julkaise sitä avoimesti. Yhtiön mukaan malli kykenee löytämään ja hyödyntämään ohjelmistojen nollapäivähaavoittuvuuksia hämmentävän vähällä ohjauksella.

Käyttäjäksi on päässyt vain noin 40 organisaatiota, joista julkisuuteen on nimetty tusinan verran. NSA:n ohella listalla on esimerkiksi Britannian tekoälyturvallisuusinstituutti. Suomalaisia nimiä joukossa ei ole.

Amodei kävi Valkoisessa talossa

Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei tapasi perjantaina Valkoisen talon kansliapäällikkö Susie Wilesin ja valtiovarainministeri Scott Bessentin. Tapaamisessa käsiteltiin Mythoksen käyttöä hallinnossa ja Anthropicin laajempaa turvastrategiaa. Valkoinen talo kuvasi neuvottelua tuotteliaaksi, mikä vihjaa että jäätä ollaan rikkomassa.

Mitä tämä tarkoittaa Suomessa?

Tilanne pakottaa pohtimaan suomalaisten viranomaisten tekoälystrategiaa. Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on tänä keväänä nostanut tekoälyagenttien kyberturvallisuutta käsittelevässä oppaassaan riippuvuuden ulkomaisista frontier-malleista yhdeksi keskeisistä riskeistä. Jos Yhdysvaltain hallinnon eri osat ovat keskenään eri mieltä yhden yhtiön luotettavuudesta, millä perusteella suomalainen viranomainen voisi tehdä varman arvion?

Suojelupoliisi on jo vuosia varoittanut kriittisten järjestelmien riippuvuudesta ulkomaisista toimittajista. Tekoälymalli ei ole tavallinen ohjelmisto: jos Anthropic joutuu oikeudenkäynnin päätteeksi irrottamaan Mythoksen NSA:n käytöstä, samankaltainen sopimus suomalaisen viranomaisen kanssa voisi katketa yhtä nopeasti yhdellä tuomioistuinratkaisulla Atlantin toisella puolella.

Käytännön tasolla riippuvuus näkyy jo hankintapäätöksissä. Suomalaiset pankit ja operaattorit ovat viime kuukausina lisänneet sopimuksiinsa ehtoja, joissa tekoälytoimittajan on taattava palvelun jatkuvuus vähintään kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Tavallisen suomalaisen näkökulmasta kyse on siitä, että verkkopankin petostentorjunta tai Kelan asiakaspalvelun taustajärjestelmä voi pyöriä mallilla, jonka käyttöoikeus ratkaistaan lopulta Washingtonin tuomioistuimessa.

Kaksi sopimusta, yksi yhtiö

Anthropic taistelee juuri nyt kahdessa rintamassa. Yhtäältä se myy malleja Yhdysvaltain tiedusteluyhteisölle, yhtäältä puolustaa itseään tuomioistuimessa samaa hallintoa vastaan. Kun Eurooppa ja Suomi pohtivat omaa tekoälysuvereenisuuttaan, Mythoksen tapaus osoittaa ettei amerikkalainen frontier-malli ole koskaan pelkkä ohjelmistotuote. Se on geopoliittinen sopimus, jonka ehtoja kirjoitetaan uudelleen kesken käytön.