Torstaina 8. toukokuuta Floridan UCF:n humanistisen tiedekunnan ja Nicholsonin viestintätieteiden valmistujaisissa puhuja Gloria Caulfield katsoi tuhansia mustiin kaapuihin pukeutuneita opiskelijoita ja sanoi sen ääneen: ”Tekoälyn nousu on seuraava teollinen vallankumous.” Tavistock-konsernin strategisten kumppanuuksien johtaja oletti todennäköisesti taputuksia. Sen sijaan sali täyttyi buusta.
Caulfield yritti jatkaa. Hän totesi, että ”vain muutama vuosi sitten tekoäly ei ollut osa elämäämme”. Yleisö purskahti aplodeihin – ei siksi, että olisi ollut samaa mieltä, vaan siksi, että lause kuulosti haaveelta paluusta entiseen. Nicholsonin viestintätieteiden opiskelija Houda Eletr nimitti puhujaa ”yritysten suukapulaksi”. Valmistunut Alexander Rose Tyson kuvaili reaktiota: ”Ei se yhdestä ihmisestä lähtenyt. Se oli kollektiivinen tunne, että tämä on perseestä.”
Schmidtille sama vastaanotto Arizonassa
Viikkoa myöhemmin lauantaina 16. toukokuuta Googlen entinen toimitusjohtaja Eric Schmidt astui Arizonan yliopiston valmistujaislavalle. Buuhaaminen alkoi jo ennen ensimmäistä lausetta. Osa syystä oli henkilökohtainen: Schmidtin entinen kumppani Michelle Ritter on nostanut häntä vastaan kanteen, joka siirrettiin Los Angelesin tuomioistuimessa välimiesmenettelyyn maaliskuussa. Kovaääninen tyrmäys voimistui kuitenkin silloin, kun Schmidt siirtyi puhumaan tekoälystä.
“Tiedän mitä monet teistä tuntevat. Kuulen teidät. Pelkoa on. Sukupolvenne pelkää, että tulevaisuus on jo kirjoitettu valmiiksi, että koneet ovat tulossa ja työpaikat haihtuvat.”
Schmidt kutsui pelkoja ”rationaalisiksi” mutta kannusti opiskelijoita ”kokoamaan tekoälyagenttitiimin avukseen”. Yleisö ei pehmennyt.
Narratiivi murenee nuorten käsissä
Buut eivät ole sattumaa. Gallupin kesä-heinäkuussa 2025 tehdyssä tutkimuksessa vain 43 prosenttia 15–34-vuotiaista yhdysvaltalaisista piti hetkeä hyvänä työnhakuun. Yli 55-vuotiaiden vastaava luku oli 21 prosenttiyksikköä korkeampi. Kuilu sukupolvien välillä on suurempi kuin missään muussa maassa Gallupin 141 maan vertailussa. Nuorten amerikkalaisten optimismi sijoittuu maailmanlaajuisessa vertailussa sijalle 87.
Toimittaja Brian Merchant on kuvannut, että tekoäly edustaa nuorten silmissä ”hyperskaalautuvan kapitalismin julmaa uutta kasvoa”. Kun aloittelijatason koodaustöitä, kirjoitustehtäviä ja graafista suunnittelua katoaa kvartaalitulosten varjolla, valmistuva sukupolvi ei kuule ”uutta teollista vallankumousta” lupauksena vaan irtisanomisilmoituksena.
Suomessa tunnelmat eri sävyssä
Suomessa mielialat eivät ole vielä kärjistyneet samalla tavalla. DNA:n vuosittaisen Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan 61 prosenttia suomalaisista on huolissaan tekoälystä, mutta huoli koskee enimmäkseen tietoturvaa ja huijauksia, ei suoraan omaa työpaikkaa. Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat ottaneet salliva-pragmaattisen linjan: tekoälyä saa käyttää opinnoissa, kunhan käyttö merkitään näkyviin. Pelkkä kapina ei näy luentosaleissa.
Valtioneuvoston kanslian alkuvuoden katsauksessa kuitenkin todettiin, että tekoäly näkyy nimenomaan nuorten heikentyneessä työllisyydessä, ei vielä kokeneempien työntekijöiden kohdalla. IT-alan vuosittain 5–7 prosenttia kasvava työllisyys pitää tilastoja pinnalla, mutta humanististen ja viestinnällisten alojen ensimmäiset työpaikat ovat ohenemassa. Iso edustava kysely suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden tekoälyasenteista odottaa vielä tekijäänsä. Kun se tehdään, vastaukset voivat yllättää.
43 %↓
15–34-v. amerikkalaisista pitää hetkeä hyvänä työnhakuun
Floridan ja Arizonan buut eivät kerro siitä, että nuoret kieltäytyisivät tekoälystä. He käyttävät ChatGPT:tä, Claudea ja Geminiä enemmän kuin yksikään aiempi sukupolvi. He kieltäytyvät puhetavasta, jossa työpaikkojen katoaminen verhotaan vallankumousjuhlaksi. Caulfieldin ilme videolla kertoo, että puhujaa tämä asetelma tuli yllätyksenä – eikä yllätys jää viimeiseksi.
Suomalaisille työnantajille viesti on käytännöllinen. Rekrytointi-ilmoituksen lause ”etsimme tekoälyn mahdollisuuksista innostuvaa harjoittelijaa” kuulostaa hakijoiden korvissa eri asialta kuin neljä vuotta sitten. Kuntavaalit lähestyvät ensi vuonna ja eduskuntavaalit seuraavat: kun työllisyyspuheissa luvataan ”tekoälyvetoista kasvua” ilman konkreettista vastausta siihen, mihin valmistuvat sijoittuvat, nuoremman äänestäjäkunnan reaktio voi muistuttaa Orlandon valmistujaisia enemmän kuin Davosin paneelia. Buu on ennakkovaroitus, ei lopullinen tuomio – jos joku haluaa sen kuulla.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
