Professori tyrmää tekoälyn tuhopuheen: vaara on jo täällä

Deepfaket ja vaalivaikuttaminen osuvat suomalaiseen nyt, ei kymmenen vuoden päästä.

Aino AikajärviAino Aikajärvi
Jaa:
Professori tyrmää tekoälyn tuhopuheen: vaara on jo täällä

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Laura Ruotsalainen ei usko, että tekoäly tappaa ihmiskunnan kymmenessä vuodessa. Hän kutsuu sellaista Ylelle hurjaksi puheeksi ja perustelee kantansa yhdellä arkisella havainnolla: ihmisten tappamiseen tarvitaan aina jotain fyysistä. Mistä se fyysinen tulisi?

Vaarattomana hän ei tekoälyä pidä. Ruotsalaisen mukaan sukupuuttopuhe vain vie huomion riskeiltä, jotka osuvat suomalaisen arkeen jo nyt: deepfake-videoihin, tietomurtoihin ja vaaleihin vaikuttamiseen väärällä tiedolla.

Haastattelu on Ylen, ja Ruotsalainen on siinä ainoa asiantuntija. Muiden tutkijoiden arvioita samasta kysymyksestä ei jutussa kuultu, joten hänen kommenttinsa tulevat tähän juttuun yhden riippumattoman lähteen kautta.

“Hurjaa puhetta. Ihmisten tappamiseen tarvitaan kuitenkin aina jotain fyysistä.”

— Laura Ruotsalainen, tietojenkäsittelytieteen professori, Helsingin yliopisto, Ylelle

Ydinaseiden kanssa on opittu elämään

Vertailukohdan Ruotsalainen hakee ydinaseista. Ne ovat hänen mukaansa muodostaneet todellisen vaaran ihmiskunnalle jo vuosikymmeniä, ja niiden kanssa on opittu elämään. Ydinasejärjestelmiä ei myöskään kytketty verkkoon, koska se olisi ollut turvallisuusriski.

"Ydinaseiden kohdalla ihminen varmasti säilyy päättäjänä. Sehän olisi hullua antaa päätöksiä koneelle", Ruotsalainen sanoo Ylelle.

Kommentit asettuvat keskusteluun, jota alan omat johtohahmot ovat käyneet jo jonkin aikaa. OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman on kertonut olevansa valmis hidastamaan kaikkein tehokkaimpien mallien kehitystä turvallisuussyistä. Saman Ylen jutussa esiintyvä 27-vuotias tutkija Jacob Coxon, joka on eronnut Anthropicista, sanoo tekoälyä rakentavien ihmisten oikeasti uskovan, että se voi tappaa kaikki kymmenessä vuodessa.

Asetelmassa on jotain nurinkurista. Hidastamista pohtivat ne, jotka kiihdyttävät kovimmin, ja kauhukuvan piirtävät ne, jotka rakentavat sitä itse. Ruotsalainen katsoo samaa keskustelua yliopiston puolelta, ilman osuutta kenenkään tuotekehityksessä.

“Tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi deepfake-videoiden tuottamiseen ja tietomurtoihin. Myös demokratia on uhattuna, kun vaaleihin vaikutetaan väärällä tiedolla.”

— Laura Ruotsalainen, tietojenkäsittelytieteen professori, Helsingin yliopisto, Ylelle

Kolme riskiä, yksi järjestys

Ruotsalaisen luettelemista riskeistä deepfake on se, jonka tavallinen ihminen kohtaa todennäköisimmin omilla silmillään. Se ei vaadi uhrilta mitään erityistä tyhmyyttä. Riittää, että tutun näköinen ihminen pyytää videopuhelussa rahaa, tai että yrityksen talousvastaava saa toimitusjohtajan äänellä soitetun ohjeen maksaa lasku heti.

Tietomurrot ovat puolestaan halventuneet. Suomen pieni kielialue on pitkään toiminut omana suojamuurinaan, koska huijausviestit tunnisti kömpelöstä kielestä. Kun malli kirjoittaa sujuvaa suomea sekunneissa, kielivirheet eivät enää varoita ketään. Muuri on matalampi kuin viisi vuotta sitten.

Vaalivaikuttaminen on kolmesta hitain ja vaikein huomata, ja juuri siksi se on Ruotsalaisen listalla demokratian kysymys eikä yksittäisen ihmisen harmi. Seuraavat eduskuntavaalit käydään keväällä 2027. Väärä tieto ei tarvitse tuhota mitään, riittää että se saa tarpeeksi monen epäilemään sitä, mitä he lukevat.

Mitä Ruotsalainen sanoi ja mitä ei

Ruotsalainen arvostelee Ylelle nimenomaan väitettä, jonka mukaan tekoäly tappaisi ihmiskunnan kymmenessä vuodessa. Hän ei ota jutussa kantaa siihen, pitäisikö kehitystä hidastaa tai miten tekoälyä pitäisi säännellä. Niitä kysymyksiä ei haastattelussa käsitelty, eikä niitä pidä lukea hänen nimiinsä.

Sanasto

Deepfake (syväväärennös)
Tekoälyllä tehty valevideo tai valeääni, jossa oikean ihmisen kasvot tai ääni on jäljennetty niin tarkasti, että tuloksen erottaa aidosta vain harjaantunut silmä. Yleisin käyttö on huijaus, jossa tuttu kasvo tai ääni pyytää rahaa.

Sukupuuttokeskustelussa on lukijan kannalta yksi käytännöllinen ongelma. Sille ei voi tehdä mitään. Jos uhka on kymmenen vuoden päässä oleva abstraktio, ainoa mahdollinen toimija on joku muu: yhtiö, komissio, valtio.

Ruotsalaisen nimeämille riskeille voi. Pankkitunnuksia ei anneta puhelimessa, rahansiirtoa varmistetaan soittamalla takaisin tunnettuun numeroon, outoa videota katsotaan kahdesti. Nämä ovat mitättömän kuuloisia neuvoja verrattuna ihmiskunnan tuhoon, ja juuri siksi ne jäävät puheenvuorojen väliin.

Se tekoälyriski, joka osuu suomalaiseen ensimmäisenä, ei tule palvelinsalista. Se tulee puhelimeen, videopuheluna, tuttuna kasvona ja oikealta kuuluvalla äänellä, joka pyytää siirtämään rahaa uudelle tilille ennen iltaa.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  2. 2Tekoäly löysi PHP:stä kaksi aukkoa – hyökkäysyrityksiä jo havaittu
  3. 3Elisan verkossa soitettiin Euroopan ensimmäinen tekoälypuhelu
  4. 4Datakeskukset Suomessa: 15 hanketta ja kuka saa hukkalämmön
  5. 5Alepan ja S-marketin robotit: näin kauppakassirobotti toimii ja paljonko se maksaa

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.