Kun Ruotsin valtioneuvoston kanslian virkamies avaa maanantaina 26. lokakuuta työkoneensa ja yrittää kysyä jotain ChatGPT:ltä tai Claudelta, yhteys ei aukea. Regeringskansliet, joka palvelee pääministeriä ja hallitusta, on estänyt molemmat palvelut henkilöstönsä koneilla. Ainoaksi hyväksytyksi tekoälytyökaluksi jää Microsoftin Copilot.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Sveriges Radio, ja kryptovaluutta- ja teknologiamedia Decrypt uutisoi siitä 24. lokakuuta. Päätöksen taustalla on tietoturva. Ilman virallista sopimusta käytettävät kuluttajapalvelut lähettävät käyttäjän kyselyt yhtiöiden palvelimille, ja Yhdysvaltain lainsäädäntö antaa viranomaisille keinoja vaatia yhtiöitä luovuttamaan tietoja.
Kanslian digitalisaatiojohtaja Mikael Wettercrantz perusteli ratkaisua henkilöstön intranetissä. Hänen mukaansa tekoälypalvelujen käyttö ilman sopimusta voi johtaa seurauksiin kanslian tietoturvalle.
“Olemme nähneet useita esimerkkejä avoimien tekoälypalvelujen ongelmallisesta käytöstä.”
Wettercrantzin mukaan ongelmat liittyivät sekä siihen, kuinka arkaluonteista tietoa palveluihin oli syötetty, että siihen, miten tekoälyn tuottamia vastauksia oli käsitelty.
Raja ei ole aivan niin jyrkkä kuin miltä se kuulostaa. Osa kanslian työntekijöistä pääsee yhä käyttämään molempia estettyjä malleja sisäisen tekoälyalustan kautta, jonka kanslia on rakentanut itse. Lehdistöpalvelu ei ole kertonut, montako ihmistä tämä koskee tai millaisin rajoituksin. Auki on myös se, onko Clauden malli kytketty päälle kanslian Copilotissa. Microsoft lisäsi Anthropicin mallit Copilotiin alkuvuodesta 2026, mutta EU:ssa ne ovat oletuksena pois päältä, ja ylläpitäjän pitää ottaa ne erikseen käyttöön.
Kanslia ei ole yksin. Ruotsin verovirasto Skatteverket ja laitoshoidosta vastaava Statens institutionsstyrelse ovat jo kieltäneet kuluttajille suunnatut tekoälypalvelut, ja ulosottovirasto Kronofogden valmistelee omaa päätöstään. Liikennevirasto Trafikverketin sisäinen tarkastus löysi talosta noin kymmenen tekoälypalvelua, joita käytettiin tarkastuksen sanoin ”laajasti ja riskialttiisti”.
Suomessa raja vedetään tiedon, ei palvelun mukaan
Suomen valtionhallinnossa ei ole julkisesti tiedossa vastaavaa keskitettyä kieltoa. Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuussa 2025 koko julkiselle hallinnolle ohjeistuksen generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä. Sen lähtökohta on rohkaiseva: ohjeistuksen tavoitteena on ministeriön sanoin ”rohkaista generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen työssä”.
Raja on silti olemassa. Salassa pidettävää, ei-julkista tai henkilötietoja sisältävää aineistoa ”ei tule syöttää tekoälypalveluihin, ellei palvelua ole organisaatiossa hyväksytty tähän tarkoitukseen”. Sääntö koskee myös kehotteiden muotoilua. Mitkä palvelut kukin virasto hyväksyy, jää virastojen omaan harkintaan, sillä VM:n mukaan organisaatiot voivat täydentää ohjetta omilla, tarkemmilla linjauksillaan.
Ero Ruotsiin on selvä. Ruotsin kanslia päättää keskitetysti, mikä palvelu on käytössä. Suomessa vastuu on yksittäisellä virkamiehellä ja hänen virastollaan: julkista tietoa saa periaatteessa kysyä mistä tahansa palvelusta, mutta salassa pidettävää tietoa ei mistään, jota ei ole hyväksytty.
Suomi rakentaa myös omaa ratkaisuaan. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori sai kesäkuussa 2026 kolme miljoonaa euroa valtion yhteisen tekoälyalustan rakentamiseen. Alustan on tarkoitus mahdollistaa tekoälyn käyttö myös korkeaa tietoturvaa vaativan tiedon kanssa. Valtorin toimitusjohtaja Jussi Kivinen sanoi tiedotteessa, että ”yhteinen tekoälyalusta luo edellytykset nopeammalle, turvallisemmalle ja kustannustehokkaammalle tekoälyn hyödyntämiselle valtionhallinnossa”. Tiedotteessa ei kerrottu, missä alustaa ajetaan tai keiden malleja siinä käytetään.
Valtiovarainministeriö ja Valtori eivät ole kommentoineet julkisuudessa Ruotsin ratkaisua tai sitä, onko vastaava malli harkinnassa Suomessa.
