Pääministeri Petteri Orpo (kok.) istui perjantaina Dublinissa pöydässä, jonka ääreen EU-maiden johtajat olivat kokoontuneet puhumaan tekoälystä. Valtioneuvoston kanslian mukaan kyseessä oli johtajien ensimmäinen laajempi keskustelu tekoälyn mahdollisuuksista kilpailukyvylle ja sen herättämistä turvallisuushuolista.
Suomi ei tullut tyhjin käsin. Suomi ja Viro esittivät yhteisen aloitteen, jonka mukaan Euroopan on pyrittävä kärkipaikalle edistyneen tekoälyn kehittämisessä ja luotava yrityksilleen edellytykset kilpailla maailmanlaajuisesti.
Keinoksi aloite tarjoaa rahaa. Se vaatii kasvuyrityksille parempia rahoitusmahdollisuuksia ja valtioneuvoston tiedotteen sanoin "yksityisen pääoman ohjaamista tekoälyn kehittämiseen" sekä yritysten kasvuun.
Tekoälystä ei kerrottu päätöksiä
Mitä Dublinissa sitten sovittiin tekoälystä? Valtioneuvoston kanslian tiedotteessa ei kerrota yhdestäkään tekoälyä koskevasta päätöksestä tai yhteisestä linjauksesta. Se on epävirallisessa huippukokouksessa tavallista, koska niissä johtajat keskustelevat eivätkä hyväksy virallisia päätelmiä.
AI Suomi ei saanut jutun kirjoitushetkellä haettua Eurooppa-neuvoston omaa tiedotetta kokouksen tuloksista. Siksi tämä juttu perustuu Suomen hallituksen viestintään.
Tekoäly jäi osin muiden aiheiden varjoon. Yle kertoi jo ennen kokousta, että Ukrainan tilanne ja EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskehys olivat nousemassa kokouksen kuumimmiksi aiheiksi. Saksan liittokansleri Friedrich Merz halusi sopia ensi vuoden Ukraina-rahoituksesta ennen budjettipäätöstä. Slovakian pääministeri Robert Fico kutsui vaatimusta Ylen mukaan "kiristykseksi, jollaiseen Slovakia ei tule alistumaan".
Orpo osallistui Dublinissa myös Saksan ja Itävallan liittokanslerien sekä Ruotsin ja Tanskan pääministerien tapaamiseen, jossa puhuttiin rahoituskehyksestä. EU tavoittelee siitä sopua vuoden loppuun mennessä.
“...meidän on keskityttävä asioihin, joihin voimme vaikuttaa.”
Orpo sanoi tämän Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa, kun puhuttiin Euroopan kilpailukyvystä. Hänen mukaansa geopoliittisen epävakauden keskellä kannattaa keskittyä innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen sekä teollisuuden uudistamiseen. Tekoälystä tiedotteessa ei ole Orpolta suoraa sitaattia.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle
Eurooppalaisessa tekoälykeskustelussa toistuu sana suvereniteetti. Käytännössä kysymys on siitä, kenen palvelimilla ja kenen malleilla suomalaisen kunnan, sairaalan tai pankin tekoälysovellukset toimivat. Jos tärkeimmät mallit tulevat Yhdysvalloista tai Kiinasta, eurooppalaiset käyttäjät joutuvat hyväksymään niiden hinnat, käyttöehdot ja mahdolliset vientirajoitukset.
Energia liittyy samaan kysymykseen. Tekoälyn laskentakeskukset kuluttavat paljon sähköä, ja Suomi on houkutellut datakeskuksia vähäpäästöisellä ja edullisella sähköllään. Kun keskusteluun tulee sähköverkkojen vahvistaminen, ratkaistavaksi jää, kuka maksaa ja kuka hyötyy.
Turvallisuushuolet ovat lähempänä arkea kuin voisi luulla. Tekoälyllä väärennetty video ehdokkaasta voi levitä somessa vuorokaudessa, ja Suomessa käydään eduskuntavaalit keväällä 2027. Chatbotit ovat myös jo monen koululaisen arkisia keskustelukumppaneita. Valtioneuvoston tiedote ei kuitenkaan erittele, mistä turvallisuuskysymyksistä Dublinissa puhuttiin.
Suomi–Viro-aloitteen pääasia on raha. Suomalainen tekoälystartup saa alkuvaiheen rahoitusta kohtuullisesti, mutta suuret kasvuvaiheen rahoituskierrokset haetaan usein Yhdysvalloista. Silloin omistus, työpaikat ja verotulot voivat siirtyä Atlantin yli.
Mitä tiedetään ja mitä ei
Valtioneuvoston kanslian tiedote 13.11.2026 vahvistaa, että tekoälystä keskusteltiin ja että Suomi ja Viro esittivät yhteisen aloitteen. Tiedotteessa ei kerrota tekoälyä koskevista päätöksistä, Orpon tekoälykommenteista eikä kokoukseen kutsuttujen asiantuntijoiden puheenvuoroista.
Sanasto
Rahoituskehys
EU:n seitsenvuotinen budjetti, jossa sovitaan, paljonko rahaa unioni voi käyttää vuosittain ja mihin, esimerkiksi maatalouteen, tutkimukseen tai puolustukseen. Jäsenmaiden on hyväksyttävä se yksimielisesti.
Euroopan poliittinen yhteisö
Vuonna 2022 perustettu keskustelufoorumi, jossa EU-maiden lisäksi tapaavat muun muassa Britannian, Norjan ja Ukrainan johtajat. Se ei ole EU:n toimielin eikä tee sitovia päätöksiä.
Ratkaisu tehdään budjettipöydässä
Seuraava tekoälyä koskeva ratkaisu tehdään luultavasti EU:n budjettineuvotteluissa eikä tekoälykeskustelussa. Rahoituskehys määrää, paljonko EU-rahaa riittää vuosina 2028–2034 esimerkiksi laskentakapasiteettiin ja tutkimukseen. Siitä Orpo neuvotteli Dublinissa erikseen.
Suomi–Viro-aloitteen vaikutus selviää vasta, kun rahoituskehyksen luvut ovat pöydällä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
