Orpo tilasi tekoälyraportin, mutta kukaan ei ole nähnyt sitä

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) halusi keväällä nopean tiekartan siihen, miten valtio saisi tekoälystä irti tuottavuutta. Tehtävä annettiin elinkeinoelämän edustajalle Arto Tenhuselle, jonka työryhmään koottiin suomalaisia tekoälyasiantuntijoita, teknologiayhtiöiden johtajia ja ministeriöiden ylimpiä virkamiehiä.

Työryhmä aloitti huhtikuussa ja luovutti loppuraporttinsa valtioneuvoston kansliaan (VNK) lokakuussa. Julkisuuteen raporttia ei ole tuotu.

Helsingin Sanomat sai raportin käsiinsä ja kertoi siitä keskiviikkona 11. marraskuuta. Lehden mukaan tilaaja sai odotetun oppaan sijaan kriittisen arvion, jota HS kuvasi otsikossaan murska-arvioksi. Tivin torstaina julkaiseman jutun mukaan raportissa on myös kovia suosituksia.

Mihin kritiikki kohdistuu

HS:n ja sitä siteeranneen STT:n mukaan raportti arvioi kriittisesti valtion aiempia digitalisaatiohankkeita, Suomen nykyistä tekoälypolitiikkaa ja datakeskusinvestointeja. Hallitukselle asetelma on kiusallinen, koska se itse tilasi raportin.

Digihankkeiden kritiikki on tuttua kaikille, jotka ovat seuranneet julkisen sektorin tietojärjestelmiä. Suuria hankkeita on vuosien mittaan venynyt, kallistunut ja keskeytetty. Tekoälyn kohdalla vaarana on sama kaava: teknologia hankitaan ennen kuin tiedetään, mitä prosessia sillä on tarkoitus korjata.

Datakeskukset ovat poliittisesti herkin kohta. Suomeen on viime vuosina rakennettu ja suunniteltu useita suuria datakeskuksia, ja niitä on esitelty esimerkkeinä onnistuneista investoinneista. Kun asiantuntijat nostavat ne esiin tuottavuutta käsittelevässä raportissa, kiistakysymys on selvä: tuovatko paljon sähköä vievät laitokset Suomeen tekoälyosaamista vai pelkkää konesalikapasiteettia?

VNK: raportti ei ole valmis

Valtioneuvoston kanslia kiistää HS:lle, että raportti olisi haudattu. Kanslian strategiaosaston osastopäällikkö Harri Martikainen sanoi lehdelle, ettei raportti ole vielä valmis. Hänen mukaansa hän ei ollut itse lukenut sitä kokonaan, eikä hän halunnut kertoa, mitä raportista puuttuu.

Martikaisen lausunnot ovat tässä epäsuorina, koska AI Suomen käytettävissä olleet lähteet referoivat niitä eivätkä lainaa sanatarkasti. Orpon tai Tenhusen kommenttia ei ole yhdessäkään näistä lähteistä.

Osapuolet tulkitsevat tilanteen eri tavoin. Työryhmän työ päättyi lokakuussa, ja loppuraportti luovutettiin. Kanslian mielestä luovutettu teksti ei ole vielä valmis julkaistavaksi. Pelkästään tämä ristiriita ei todista, että raportti haluttaisiin pimittää.

Sanavalinnalla on kuitenkin merkitystä. Julkisuuslain mukaan viranomaisen selvitys tulee yleensä julkiseksi, kun se on valmis. Niin kauan kuin raportti on virallisesti kesken, kansalaisilla ja medialla ei ole samaa oikeutta saada sitä nähtäväksi.

Kenen arkeen linjaus vaikuttaa

Julkishallinnon tekoälylinja koskee muitakin kuin virastoja. Siitä riippuu, käsitelläänkö Kelan tai Verohallinnon asioita tulevaisuudessa nopeammin, kuka vastaa koneen tekemästä virheestä ja hankkiiko valtio järjestelmänsä kotimaisilta vai ulkomaisilta toimittajilta.

Yrityksille linjauksella on suora merkitys. Valtio ostaa paljon it-palveluja, ja sen tekoälylinjaus ratkaisee, millaisia tarjouspyyntöjä ohjelmistotalot saavat tulevina vuosina. Yksikään yritys ei ole lähteinä käytetyissä uutisissa kommentoinut raporttia. Työntekijöille tuottavuus tarkoittaa käytännössä samaa työtä pienemmällä henkilöstöllä tai enemmän työtä samalla henkilöstöllä. Siksi on tärkeää tietää, mitä asiantuntijat suosittivat ja millä ehdoilla.

Mitä seuraavaksi

Seuraava askel on kanslian. Julkistuksen aikataulua ei ole kerrottu, eikä ole tietoa siitä, aiotaanko suosituksia ottaa huomioon talousarviossa tai lainsäädännössä.

Ajoitus on tiukka. Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2027. Jos tiekartta valmistuu kanslian mielestä vasta keväällä, sen toimeenpano jää käytännössä seuraavalle hallitukselle. Silloin Orpon tilaamasta raportista tulee vaalikeskustelun aineistoa.