Valtorin toimitusjohtaja Jussi Kivinen lupasi kesäkuussa, että valtion virastot saavat yhteisen tekoälyalustan. Nyt Tivi kertoo, että alustalla käsitellään myös turvaluokiteltua tietoa. Tivin otsikko tiivistää perustelun kolmeen sanaan: suvereniteetti maksaa.
Hinnasta tiedetään julkisesti vain osa. Valtiovarainministeriö avasi maaliskuussa 2026 kymmenen miljoonan euron rahoitushaun, jolla tuetaan tekoälyn ja automaation käyttöä valtionhallinnossa. Valtori sai siitä kolme miljoonaa euroa yhteisen alustan rakentamiseen, ja rahat on käytettävä vuoden 2028 loppuun mennessä.
Kokonaishinta on auki. Valtorin tiedotteessa ei kerrota, mitä laskentakapasiteetti, ylläpito tai kielimallit maksavat. Siinä ei myöskään nimetä malleja. Tivin juttu on maksumuurin takana, eikä AI Suomi ole pystynyt varmistamaan sen tietoja julkisista lähteistä.
“Yhteinen tekoälyalusta luo edellytykset nopeammalle, turvallisemmalle ja kustannustehokkaammalle tekoälyn hyödyntämiselle…”
Mitä virkamies alustalla tekee
Valtorin mukaan kehitettävä alusta ”mahdollistaa tekoälyn turvallisen hyödyntämisen myös korkean tietoturvatason aineistoissa”. Käyttötapauksia virasto ei ole eritellyt julkisesti.
Saman rahoitushaun muut hankkeet kertovat, mihin suuntaan ollaan menossa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja valtioneuvoston kanslia saivat rahaa tekoälyagentteihin perustuviin lupa- ja valvontapalveluihin sekä lainvalmistelun kehittämiseen. Kyse on siis arkisesta virkatyöstä: lausuntojen läpikäynnistä, muistioiden tiivistämisestä, luonnosten kirjoittamisesta ja asiakirjojen etsimisestä.
Miksi ei vain ChatGPT tai Copilot
Kun virkamies liittää tekstiä ChatGPT:hen tai Microsoftin Copilotiin, teksti käsitellään palveluntarjoajan pilvessä. Yritysversioiden sopimukset rajaavat datan käyttöä, ja Microsoft lupaa säilyttää EU-asiakkaiden tiedot Euroopassa. Molemmat yhtiöt ovat kuitenkin yhdysvaltalaisia, ja niitä koskee Yhdysvaltain CLOUD Act. Laki voi velvoittaa ne luovuttamaan tietoja amerikkalaisviranomaisille, vaikka palvelimet olisivat Euroopassa.
Turvaluokitellun tiedon kohdalla kyse ei ole makuasiasta. Valtionhallinnon asiakirjojen turvallisuusluokittelua säätelee valtioneuvoston asetus, eikä tällaista aineistoa viedä tavalliseen julkiseen pilvipalveluun. Tähän asti tekoäly on siksi pitänyt jättää pois juuri arkaluonteisimmasta työstä.
Oma alusta muuttaa tämän. Tekoäly tuodaan sinne, missä tieto jo on.
Mitä suvereniteetti maksaa veronmaksajalle
Copilot-lisenssi on helppo budjetoida, koska siitä maksetaan kiinteä summa käyttäjää kohden kuukaudessa. Oma alusta on toisenlainen kuluerä. Valtion on hankittava tai vuokrattava laskentakapasiteetti ja hoidettava ylläpito, mallien päivitykset ja tietoturva itse.
Valtorin tekoälykehitystä koordinoiva vastuualuepäällikkö Vesa Kattilakoski perustelee yhteistä alustaa juuri kustannuksilla. Kun virastot käyttävät samaa ympäristöä, pienenee riski siitä, että jokainen hankkii omiin tarpeisiinsa liikaa kallista laskentatehoa. ”Varmistamme yhteistyössä, että uusi teknologia otetaan käyttöön hallitusti ja turvallisesti”, Kattilakoski sanoo Valtorin tiedotteessa.
Suvereniteetista maksetaan kahdesti. Ensin maksetaan omasta infrastruktuurista. Toinen hinta on vaikeampi laskea: suljetussa ympäristössä ajettavat mallit ovat yleensä avoimia malleja, jotka jäävät usein jälkeen OpenAI:n ja Anthropicin uusimmista. Virkamies saa todennäköisesti turvallisemman mutta kömpelömmän työkalun kuin kotikoneellaan.
Kansalaiselle asia ei ole yhdentekevä. Jos tekoäly käy läpi lupahakemuksia, valvonta-asioita tai lakiluonnoksia, se käsittelee myös henkilötietoja ja yritysten liikesalaisuuksia. Kun tieto pysyy valtion hallinnassa, ulkomainen viranomainen ei pääse siihen käsiksi amerikkalaisen palveluntarjoajan kautta.
Mitä vielä ei tiedetä
Julkisista lähteistä ei selviä alustan kokonaiskustannus kolmen miljoonan euron rahoituksen lisäksi. Niistä ei myöskään selviä, mitä kielimalleja alustalla ajetaan, missä laskenta fyysisesti tapahtuu tai mille turvaluokitustasolle alusta hyväksytään. Valtorin tiedotteessa puhutaan vain ”korkean tietoturvatason aineistoista”. Nämä tiedot pitää varmistaa valtiovarainministeriöltä tai Valtorilta.
10 milj. €
VM:n rahoitushaku tekoälyyn ja automaatioon koko valtionhallinnossa
3 milj. €
Valtorin osuus yhteisen tekoälyalustan rakentamiseen, kokonaiskustannusta ei ole kerrottu
Valtion kyky pitää omat tietonsa ja tietojärjestelmänsä omassa hallinnassaan niin, ettei ulkomainen yhtiö tai viranomainen pääse niihin käsiksi.
Avoin malli
Tekoälymalli, jonka kuka tahansa voi ladata ja ajaa omilla palvelimillaan. Siksi sitä voi käyttää suljetussa ympäristössä, toisin kuin esimerkiksi ChatGPT:tä.
Rahoitushaku koski vain valtionhallintoa, eikä Valtorin tiedotteessa sanota, avataanko alusta myöhemmin kunnille tai hyvinvointialueille. Jos ei avata, sama arkaluonteinen tieto voi päätyä kahteen paikkaan. Valtion virkamies käsittelee sen kotimaisella alustalla, ja kunnan työntekijä saattaa käyttää samaan työhön kaupallista amerikkalaista palvelua. Sitä raja-aitaa kolmella miljoonalla ei vielä kaadeta.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
