Kun kasvaimesta otetaan kudosnäyte, se päätyy patologin pöydälle. Patologin lausunto ratkaisee usein, millaista hoitoa potilas saa seuraavaksi. Helsinkiläinen Aiforia on rakentanut tähän työhön tekoälyn, ja nyt yhtiö on yksi Atea Finlandin Vuoden digiteko 2026 -kilpailun kuudesta finalistista.
Finalistit julkistettiin 25. syyskuuta, ja samana päivänä alkoi myös yleisöäänestys. Tivi uutisoi finalisteista maanantaina. Voittajat kerrotaan 8. lokakuuta Atea Focus -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Kilpailu järjestetään nyt seitsemännen kerran, ja sarjoja on kaksi: yksityinen sektori ja julkinen hallinto.
Tuomaristoa johtaa Atea Finlandin toimitusjohtaja Juha Sihvonen. Kilpailun tiedotteen mukaan ehdokkaita oli yli 20, ja niitä arvioitiin osoitetun vaikuttavuuden, skaalautuvuuden, toiminnan muutoksen, tarkoituksenmukaisen teknologian ja ihmiskeskeisyyden perusteella. Kaikille finalisteille on tiedotteen mukaan yhteistä se, että tekoäly on integroitu olennaiseksi osaksi ratkaisua.
Patologin apuna
Digitaalisessa patologiassa lasille valmistettu kudosnäyte skannataan kuvaksi, jota tietokone pystyy käsittelemään. Kilpailun tiedotteen mukaan Aiforia Create nopeuttaa ja tarkentaa kudosnäytteiden analysointia ja auttaa kohdentamaan potilaiden hoitoa paremmin. Yhtiön mukaan työkalulla voi rakentaa kuva-analyysin syväoppimismalleja myös ilman aiempaa tekoälykokemusta.
Aiforian pääkonttori on Helsingissä, ja sillä on toimistot myös Pariisissa ja Massachusettsin Cambridgessa. Yhtiön verkkosivuilla asiakkaiksi mainitaan muun muassa Britannian terveyspalvelu NHS, Pariisin yliopistosairaaloiden AP-HP ja Massachusetts General Hospital. Suomalainen kilpailija on siis jo maailmalla käytössä.
Tekstiviesti puhelun tilalle
Toinen terveydenhuollon finalisti on Forsanten IRMA. Se automatisoi kliinisten hoitosuositusten toteuttamista ja auttaa ammattilaisia päätöksenteossa. Kilpailun tiedotteen mukaan tavoitteena on vapauttaa lääkäreiden ja hoitajien aikaa vaativiin tilanteisiin ja parantaa hoidon yhdenvertaisuutta.
Yhtiön verkkosivuilla esimerkkinä on varfariinihoito, jossa verenohennuslääkkeen annosta säädetään säännöllisten laboratoriokokeiden perusteella. Aiemmin tulokset ja ohjeet välitettiin potilaalle usein puhelimitse. Forsanten mukaan järjestelmä on käytössä kuudella hyvinvointialueella: Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Lisäksi sitä käyttävät useat Helsingin ja Vantaan terveysasemat.
– Forsanten avulla saimme korvattua työläät puhelut tekstiviesteillä ja potilaat saivat itselleen selkeät ja laadukkaat ohjeet, jotka pysyvät tallessa, sanoo Kymsoten tietohallinnon projektipäällikkö Riitta Johannala-Kemppainen Forsanten verkkosivuilla julkaistussa asiakaskommentissa.
IRMA on yhtiön mukaan CE-merkitty lääkinnällinen laite, ja se perustuu sääntöpohjaiseen tekoälyyn, jonka päättelyn voi jäljittää. Tällä on käytännössä väliä. AI Suomi kertoi hiljattain, että syövän tunnistava tekoälymalli on nyt ilmainen lataus, mutta ilman sertifiointia sitä ei voi käyttää suomalaisessa potilastyössä. Sairaalan arjessa pelkkä toimiva malli ei riitä.
“Tekoälykeskustelu pyörii helposti sen ympärillä, mihin koneet pystyvät. Finalistit osoittavat, että ratkaiseva kysymys koskee ihmistä.”
Sähköjärjestelmä pysyy pystyssä datalla
Julkisen sarjan finalisteista kantaverkkoyhtiö Fingrid kosketti tavallisen suomalaisen arkea eniten. Sähköverkossa tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Tuuli- ja aurinkovoiman kasvaessa se vaikeutuu, koska tuotanto vaihtelee sään mukaan.
Kilpailun tiedotteen mukaan Fingrid on rakentanut yli 300 IT-järjestelmän digitaalisen kokonaisuuden, joka auttaa varmistamaan Suomen sähköjärjestelmän toimintakyvyn energiamurroksen, kasvavan sähkönkulutuksen ja kyberuhkien keskellä. Monelle tutuin osa tätä kokonaisuutta on datahub, joka kokoaa kaikkien sähkönkäyttöpaikkojen tiedot yhteen järjestelmään.
Tässä on se syy, miksi kilpailu kannattaa huomata. Moni suomalainen käyttää näitä järjestelmiä tietämättään: kun kudosnäytteen lausunto valmistuu, kun varfariiniohje tulee tekstiviestinä tai kun sähköt pysyvät päällä pakkasyönä. Tekoäly näkyy näissä harvoin ruudulla, mutta se vaikuttaa jonotusaikoihin, hoitajan työpäivään ja sähkölaskuun.
Satama, kunnat ja 4,8 miljoonaa oppijaa
Yksityisen sarjan kolmas finalisti on Finnlines Gateway. Palvelun ansiosta trailereita voi tuoda Vuosaaren satamaan ja noutaa sieltä ympäri vuorokauden, ja reaaliaikaisen tiedon odotetaan tehostavan kuljetuksia ja vähentävän päästöjä.
Julkisessa sarjassa ovat mukana myös Konneveden kunta ja Sofigate sekä Opetushallitus. Konneveden ja Sofigaten Enemmän Vähemmällä -hankkeessa pienet kunnat rakentavat digitaalisia palveluita yhdessä. Ensimmäisessä kohteessa yksityistieavustusten hallinnollinen työ väheni tiedotteen mukaan noin 85 prosenttia. Opetushallituksen KOSKI-palvelu kokoaa opiskeluoikeudet ja opintosuoritukset yhteen, ja siinä on jo 4,8 miljoonaa oppijaa. Tiedotteen mukaan palvelun tietomalli on kiinnostanut myös YK:n järjestöjä.
