Teemu Roos on opettanut tekoälyn perusteita satoilletuhansille ihmisille. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori tunnetaan Elements of AI -verkkokurssin vetäjänä, eikä häntä voi pitää tekoälyn vastustajana. Siksi hänen tuore arvionsa pysäyttää: osa puheista tekoälyn uhasta ihmiskunnalle voi olla suurten tekoäly-yhtiöiden liiketoimintaa.
Ylen julkaisemassa STT:n uutisessa Roos sanoo, ettei tekniikassa ole viime aikoina tapahtunut sellaista harppausta, joka selittäisi uhkakuvien voimistumisen. Selitys löytyy hänen mukaansa osin muualta.
“Ainakin osan tästä keskustelusta varmasti selittää se, että asiaa esillä pitävillä tahoilla on taloudellinen intressi.”
Sääntely kilpailuaseena
Roosin päättely etenee näin. Jos tekoälyä pidetään vaarallisena, sitä halutaan säännellä. Jos sääntely kirjoitetaan suurimpien toimijoiden toiveiden mukaan, siitä voi tulla niin raskasta, että vain suurimmat jaksavat kantaa sen.
– Ei ole varmaan kauhean kaukaa haettua, että jos tämä sääntely tehdään OpenAI:n, Anthropicin tai Googlen kaltaisten toimijoiden ehdoilla, niin heille mieleinen sääntely voisi olla jotain sellaista (...), että sillä pystyttäisiin kampittamaan avointen mallien tuloa markkinoille, Roos sanoo.
Avoimilla malleilla tarkoitetaan tekoälymalleja, jotka kuka tahansa voi ladata, ajaa omalla koneellaan ja muokata tarpeisiinsa. Suljettujen mallien myyjille ne ovat hankala kilpailija. Ne ovat usein ilmaisia.
Roos kytkee asian rahaan. Tekoäly-yhtiöt ovat luvanneet sijoittajilleen valtavia tuottoja, ja professorin mukaan lupauksia on vaikea lunastaa, jos kilpailu pysyy vapaana. – On hirveän vaikea nähdä, miten muuten se voisi tapahtua – ellei jollain lailla sääntelemällä sitä kenttää.
Yhtä vähän Roos vakuuttuu uutisista tekoälystä, joka ”karkailee” tai tekee omin päin kyberhyökkäyksiä. – Tämä on mielestäni liioiteltu johtopäätös. Nämä ovat selitettävissä ihan sillä, että tekoälyjärjestelmät tekevät sitä, mihin ne on rakennettu.
OpenAI, Anthropic ja Google eivät ole vastanneet Roosin väitteisiin julkisesti, eikä AI Suomi ole saanut yhtiöiltä kommenttia.
Gates: ihminen ja tekoäly ovat vaarallinen yhdistelmä
Roosin haastattelu julkaistiin samoihin aikoihin, kun NBC News julkaisi perjantaina otteita Microsoftin perustajan Bill Gatesin Meet the Press -haastattelusta. Gatesin viesti oli lähes päinvastainen.
“Tekoäly on ehdottomasti tarpeeksi voimakas käynnistämään tapahtumia, jotka, tiedäthän, aiheuttavat miljardi kuolemaa.”
Gates ei puhu koneesta, joka päättää tuhota ihmiskunnan. Hän puhuu ihmisistä. Yhdysvaltalaismedian mukaan hän sanoi, ettei koskaan ole ollut yhtä voimakasta asetta kuin pahantahtoiset ihmiset uusimpien tekoälytyökalujen kanssa. Välitöntä sivilisaation loppua hän ei ennustanut, mutta hän vaati kongressia säätämään lakeja ja viranomaisia valvomaan yhtiöitä. ”Kukaan ei ajattele, että itsesääntely riittää”, Gates sanoi englanniksi.
Ulkopuolinen Gates ei ole. Hänen perustamansa Microsoft on OpenAI:n suurimpia omistajia ja myy tekoälyä itse, joten Roosin logiikalla myös hänen varoitustaan voi punnita taloudellista taustaa vasten. Gatesin eduksi on sanottava, että hän on varoittanut pandemioista ja bioterrorismista vuosia, kauan ennen kuin tekoälystä tuli bisnestä.
Kuka sääntelyä oikeastaan pyytää?
Roosin teesiä mutkistaa se, että sääntelyä ei pyydä vain suljettujen mallien leiri: kun tekoälyjohtajat pyysivät tällä viikolla YK:lta maailmanlaajuista valvontaa, Sam Altmanin ja Dario Amodein rinnalla oli avoimia malleja jakavan Hugging Facen toimitusjohtaja Clément Delangue. Avoimen tekoälyn tunnetuin yhtiö tuskin tukisi sääntelyä, jonka ainoa tarkoitus olisi kampittaa sitä itseään.
Roosin huoli ei silti katoa. Ratkaisevaa on, kenen ehdoilla säännöt kirjoitetaan, ei se, säännelläänkö ylipäätään. EU:n tekoälyasetus kevensi jo valmiiksi avoimen lähdekoodin mallien velvoitteita, paitsi suurimpien, systeemisen riskin mallien kohdalla. Euroopan komissio sai 2. elokuuta valtuudet sakottaa yleiskäyttöisten mallien tarjoajia jopa kolmella prosentilla maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Seitsemässä viikossa yhtään sakkoa ei ole raportoitu.
Suomalaiselle yritykselle kiista ei ole akateeminen. Avoin malli on usein ainoa tapa ajaa tekoälyä omalla palvelimella niin, ettei asiakkaiden data kulje yhdysvaltalaisen pilvipalvelun kautta. Myös suomenkieliset kielimallit, kuten TurkuNLP:n ja Silo AI:n Poro, on julkaistu avoimina. Jos avoimen mallin julkaisemisesta tehdään kallista, lasku lankeaa pienille toimijoille ja pienille kielille. OpenAI:n kassa kestää sen helpommin.
Sanasto
Systeemisen riskin malli
EU:n tekoälyasetuksen luokka kaikkein tehokkaimmille yleiskäyttöisille malleille. Niiden katsotaan voivan aiheuttaa laajaa haittaa koko yhteiskunnalle, joten niille asetetaan tiukimmat velvoitteet, esimerkiksi riskien arviointi ja vakavista häiriöistä ilmoittaminen.
Yhteinen epäluottamus
Roos haluaisi siirtää keskustelun maailmanlopusta arkeen: siihen, miten tekoälyä käytetään opetuksessa ja työelämässä. Hän toivoo aiheen muuttuvan poliittiseksi kysymykseksi.
– Toivoisin, että tekoäly tavallaan politisoituisi. Meidän tulisi huomioida, että meidän valinnoillamme on merkitystä.
Professorilla ja miljardöörillä on lopulta enemmän yhteistä kuin otsikoista näkyy. Kumpikaan ei luota siihen, että yhtiöt hoitavat asian itse. Erimielisyys koskee sitä, kuka pitää kynää, kun säännöt kirjoitetaan, ja sitä kysymystä kumpikaan ei ole vielä ratkaissut.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
