Tekoäly kirjoitti veronvalituksen – oikeus antoi varoituksen

Veropäätös tuntuu väärältä, määräaika lähestyy ja juristin tuntihinta kirpaisee. Silloin houkuttaa avata keskusteleva tekoäly ja pyytää sitä kirjoittamaan valitus. Niin teki myös nainen, jonka tapauksesta IS Digitoday kertoi.

IS Digitodayn mukaan tekoälyn avulla laadittu veronvalitus tuli naiselle kalliiksi, ja tuomioistuin antoi samalla varoituksen tekoälyn käytöstä. Tapaus on tiettävästi ensimmäisiä Suomessa, joissa tuomioistuin ottaa kantaa tekoälyn kirjoittamaan valitukseen.

Valittajan henkilöllisyys ei ole jutun kannalta olennainen, eikä AI Suomi julkaise siitä tietoja. Olennaista on se, että sama tilanne voi tulla eteen kenelle tahansa, joka on tyytymätön verotukseensa.

Mitä veronvalitus maksaa

Henkilön tuloverotuksesta haetaan muutosta ensin oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalle. Vasta lautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Suomessa on kuusi alueellista hallinto-oikeutta, ja niiden lisäksi Ahvenanmaalla toimii oma hallintotuomioistuin.

Hallinto-oikeudessa raha alkaa liikkua. Tuomioistuinviraston mukaan hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Maksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksen kohteena olevaa päätöstä valittajan eduksi, eikä sitä peritä myöskään oikeusapua saavalta.

Käytännössä hylätty valitus maksaa siis aina jotain. Jos valitus perustuu olemattomiin pykäliin tai oikeustapauksiin, sen menestymismahdollisuudet ovat heikot jo lähtökohtaisesti. Kuinka paljon IS:n uutisoimassa tapauksessa lopulta kului, ei ole tiedossamme.

Keksitty pykälä näyttää aidolta

Kielimallien tunnetuin heikkous oikeudellisissa teksteissä on sepittäminen. Malli tuottaa uskottavan näköisen viittauksen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun tai lain pykälään, jota ei ole olemassa. Teksti on sujuvaa, joten virhettä on vaikea huomata.

Tunnetuin esimerkki on Yhdysvalloista. Vuonna 2023 newyorkilaiset asianajajat jättivät Mata v. Avianca -oikeudenkäynnissä ChatGPT:llä laaditun kirjelmän, jossa oli keksittyjä oikeustapauksia lainauksineen. Kun asianajaja kysyi ChatGPT:ltä, ovatko tapaukset aitoja, se vakuutti niiden olevan ”indeed exist” eli todella olemassa. Tuomioistuin määräsi asianajajille 5 000 dollarin sakon.

Yksittäistapauksesta ei ole kyse. Ranskalaisen juristin Damien Charlotinin ylläpitämässä tietokannassa on jo 2 241 tuomioistuinratkaisua eri puolilta maailmaa, joissa tekoälyn sepittämä sisältö on noussut esiin. Suomea tietokannan maalistassa ei vielä ole. IS:n kertoma tapaus voi olla ensimmäisiä.

Hallinto-oikeuksien julkaistuissa ratkaisuissa tekoäly näkyy toistaiseksi lähinnä muissa yhteyksissä. Helsingin hallinto-oikeus käsitteli helmikuussa ylioppilaskokeen vilppiepäilyä, jonka asiasanoihin tekoäly kuuluu (19.2.2026, 1035/2026).

Mihin tekoäly sopii viranomaisasioissa

Tekoälystä on oikeasti apua, kun pitää ymmärtää, mitä viranomainen on päättänyt. Veropäätöksen kapulakielen voi pyytää selittämään arkikielellä, ja malli auttaa jäsentämään omat perustelut järkevään järjestykseen. Se myös oikolukee tekstin ja huomauttaa, jos vaatimus jää epäselväksi.

Ongelmat alkavat, kun mallilta pyydetään oikeudellista tietoa sellaisenaan. Pykälänumerot, oikeustapausten tunnukset ja määräajat ovat juuri sitä tietoa, jonka malli voi keksiä. Valituksen allekirjoittaja vastaa sen sisällöstä itse.

Tapauksella on merkitystä myös viranomaisille. Jos tekoälyllä kirjoitettujen valitusten määrä kasvaa, oikaisulautakunnat ja hallinto-oikeudet joutuvat tarkistamaan yhä useamman viittauksen, joka ei johda mihinkään. Se hidastaa kaikkien muidenkin asioiden käsittelyä.

Tavallisen veronmaksajan kannalta helpoin suoja on käytännöllinen. Oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle on maksuton, eikä siinä tarvita oikeustapausviittauksia lainkaan. Selkeä kuvaus virheestä ja tositteet riittävät usein pitkälle. Tekoälyn paikka on auttaa kirjoittamaan se kuvaus ymmärrettävästi, ei keksiä sille juridista pohjaa.