Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi helmikuun lopussa kaikkia liittovaltion virastoja luopumaan Anthropicin Claude-tekoälystä kuuden kuukauden sisällä. Puolustusministeri Pete Hegseth nimesi yhtiön niin sanotuksi toimitusketjuriskiksi – luokitus, jota on aiemmin käytetty vain ulkomaisia toimijoita vastaan.
Anthropic vastasi maanantaina kahdella kanteella liittovaltion tuomioistuimissa. Yhtiön mukaan hallinto rikkoo perustuslain takaamaa sananvapautta ja oikeusturvaa rankaisemalla yritystä sen tekoälyturvallisuutta koskevien periaatteiden vuoksi. Tapaus testaa rajoja sille, kuinka pitkälle hallinto voi painostaa teknologiayrityksiä.
Pentagonin vaatimukset ja neuvottelujen kariutuminen
Kiista juontaa juurensa Pentagonin sopimukseen Anthropicin kanssa. Puolustusministeriö halusi rajoittamattoman pääsyn Claude-malliin kaikkiin laillisiin käyttötarkoituksiin. Anthropic asetti kaksi ehtoa: Claudea ei saa käyttää yhdysvaltalaisten kansalaisten massavalvontaan eikä täysin autonomisiin asejärjestelmiin.
Toimitusjohtaja Dario Amodei tapasi puolustusministeri Hegsethin 24. helmikuuta, mutta neuvottelut päättyivät tuloksetta. Kolme päivää myöhemmin Trump julkaisi Truth Social -palvelussa viestin, jossa hän syytti Anthropicia "tuhoisasta virheestä" ja kutsui sitä "radikaalin vasemmiston woke-yhtiöksi, jota johtavat ihmiset, joilla ei ole mitään käsitystä todellisesta maailmasta".
Maaliskuun alussa Pentagon teki ennennäkemättömän ratkaisun ja nimesi Anthropicin virallisesti toimitusketjuriskiksi. Luokitusta on aiemmin käytetty vain ulkomaisia toimijoita vastaan, kuten kiinalaisia teknologiayrityksiä. Nyt se kohdistui ensimmäistä kertaa yhdysvaltalaiseen yhtiöön.
Seuraukset näkyivät välittömästi. CNBC:n mukaan ainakin kymmenen puolustusalan yhtiötä on aloittanut siirtymisen pois Claudesta, ja valtiovarainministeriö on niin ikään luopumassa Anthropicin teknologiasta. Yhtiön mukaan kielto uhkaa sen vuoden 2026 liikevaihtoa miljardien dollarien edestä.
“Perustuslaki ei salli hallituksen käyttää valtavaa valtaansa rangaistakseen yritystä sen suojatun puheen vuoksi.”
Kaksi kannetta, kaksi perustuslain lisäystä
Anthropic jätti kanteensa Kalifornian liittovaltion tuomioistuimeen ja Washingtonin muutoksenhakutuomioistuimeen. Yhtiö vetoaa perustuslain ensimmäiseen lisäykseen, joka suojaa sananvapautta, sekä viidenteen lisäykseen, joka takaa oikeusturvan. Ensimmäisen lisäyksen nojalla hallinto ei saa rankaista yritystä sen poliittisten tai eettisten näkemysten vuoksi.
Tapaus eroaa merkittävästi aiemmista Pentagonin ja teknologiayritysten kiistoista. Aikaisemmat riidat ovat koskeneet sopimusehtoja tai kilpailutuksia, mutta nyt yhdysvaltalainen yritys on ensimmäistä kertaa leimattu kansalliseksi turvallisuusuhaksi eettisten periaatteidensa perusteella. Toimitusketjuriskiluokitusta on Anthropicin mukaan käytetty tekosyynä poliittiselle kostolle.
Oikeusasiantuntijoiden mukaan Anthropicin asema on vahva. Trumpin omat julkiset hyökkäykset yhtiötä kohtaan, mukaan lukien "woke-yhtiö"-leimaus, voivat tukea väitettä poliittisesti motivoidusta rangaistuksesta. Kanteen mukaan toimet uhkaavat aiheuttaa yhtiölle "korjaamatonta vahinkoa" ja vaarantaa satoja miljoonia dollareita liikevaihtoa.
Kiista kärjistyi kahdessa viikossa
2026-02-24
Neuvottelut kariutuivat
Amodei tapasi Hegsethin – Pentagon halusi rajattoman pääsyn, Anthropic asetti ehdot massavalvonnasta ja autonomisista aseista
2026-02-27
Trumpin julkinen hyökkäys
Trump leimasi Anthropicin "radikaalin vasemmiston woke-yhtiöksi" Truth Social -palvelussa
2026-03-04
Ennennäkemätön luokitus
Pentagon nimesi Anthropicin toimitusketjuriskiksi – ensimmäistä kertaa yhdysvaltalaiselle yhtiölle
2026-03-09
Anthropic haastoi oikeuteen
Kaksi kannetta kahdessa tuomioistuimessa: vetoaa perustuslain 1. ja 5. lisäykseen
EU kulkee päinvastaiseen suuntaan
Atlantin toisella puolella tekoälyn sääntelylogiikka on toinen. EU:n tekoälyasetus nimenomaan kieltää massavalvonnan ja muut vahingolliset tekoälyn käyttötavat. Anthropicin puolustamat periaatteet ovat käytännössä samat, jotka EU on kirjannut lakiin – silti yhtiö on nyt mustalla listalla Yhdysvalloissa.
EU:n tiukimmat kiellot, mukaan lukien biometrisen massavalvonnan ja sosiaalisen pisteytyksen kielto, astuivat voimaan helmikuussa 2025. Suomessa tekoälyasetuksen kansallinen valvonta käynnistyi tammikuussa 2026, kun 15 valvontaviranomaisen toimivaltuudet tulivat voimaan. Traficom koordinoi toimeenpanoa keskitettynä yhteyspisteenä.
Suomalaisille teknologia-alan yrityksille ja viranomaisille tapaus on huomionarvoinen. Jos Yhdysvaltain hallinto voi rankaista yritystä vastuullisen tekoälyn periaatteiden noudattamisesta, syntyy painetta myös eurooppalaisille toimijoille, jotka käyttävät Claudea. Anthropicin puolustamat periaatteet ovat kuitenkin pitkälti samoja, jotka EU on kirjannut lakiin, mikä tekee asetelmasta oikeudellisesti poikkeuksellisen.
Markkinoilla vaikutukset näkyvät jo. Puolustusalan startup-yritykset harkitsevat Pentagon-yhteistyötä entistä varovaisemmin, ja tekoälyalan jako turvallisuusmyönteisiin ja rajoittamattomiin malleihin syvenee. Anthropicin tapauksesta voi tulla ennakkotapaus sille, voiko hallinto käyttää toimitusketjuluokituksia poliittisena aseena omia yrityksiään vastaan.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
