Dario Amodei sai esseeseensä vastauksen, mutta se ei tullut sääntelijältä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkaisi maanantaina 14. syyskuuta Truth Socialissa viestisarjan, jossa hän nimesi Anthropicin toimitusjohtajan suoraan ja teki selväksi, ettei liittovaltio aio rakentaa tekoälylle suojakaiteita.
Trumpin mukaan valta on jo olemassa. ”Meillä on jo valtava RIKOSOIKEUDELLINEN ja SÄÄNTELYVALTA näihin yhtiöihin”, hän kirjoitti. Samassa viestisarjassa hän kutsui huolta tekoälyn vaaroista huijaukseksi ja tekoälyä historian suurimmaksi talouskehityksen moottoriksi. Datakeskusten vastustus oli hänen sanojensa mukaan ”sairas salaliitto”, josta iloitsee vain Kiina.
Amodein nimi tuli mukaan omalla rivillään.
“Trumpin hallinto on estänyt tekoäly-”ihmisiä” tekemästä pahoja tai mahdollisesti pahoja ”asioita”, kuten Dario (Anthropic!), joka esittää nyt ”täydellistä pikkuenkeliä” – ja aiomme jatkaa sitä. Ainoa hallinta tai ”suojakaide”, jota tekoäly tarvitsee, on VAHVA JA ÄLYKÄS (korkea älykkyysosamäärä!) PRESIDENTTI.”
Mikä tässä on uutta
Amodei pyysi lauantaina julkaisemassaan esseessä koko alaa hidastamaan kehitystahtia. Markkinat tulkitsivat pyynnön kasvuriskiksi ja vastasivat myymällä, kuten AI Suomi kertoi.
Uutta on vastapuoli. Kun presidentti vastaa henkilökohtaisesti ja nimeltä, keskustelu liittovaltion tekoälysääntelystä on käytännössä ohi tälle kaudelle. Valkoinen talo ei enää harkitse sääntelyä hitaasti, vaan on julkisesti ilmoittanut, ettei sitä tule.
Kaikki Washingtonissa eivät ole samaa mieltä. NBC Newsin mukaan senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer vaati asiasta erillistä selontekoa, ja senaattori Mark Warner tiivisti vastalauseen yhteen lauseeseen.
“Näyttäisimme kaikki aika typeriltä, jos kuukausien päästä sattuisi jotain, jonka olisimme voineet estää.”
Ala perustaa itselleen valvojan
Sulkeutunut sääntelytie selittää, miksi kolme kilpailijaa istuu saman pöydän ääressä. OpenAI, Anthropic ja Google DeepMind ovat heinäkuusta lähtien käyneet suljettuja neuvotteluja omasta standardielimestä, joka tekisi huippumallien turvallisuusarviot ennen julkaisua. Aiheina ovat kolmannen osapuolen arvioinnit sekä yhtenäiset riskimenettelyt kyberhyökkäyksille, bioaseriskeille ja mallien harhauttavalle käytökselle.
Malli on lainattu rahoitusalalta. Google DeepMindin toimitusjohtaja Demis Hassabis ehdotti heinäkuussa Yhdysvaltain arvopaperivälittäjiä valvovan FINRA:n kaltaista elintä: alan rahoittama, liittovaltion seuraama ja riippumattomien asiantuntijoiden miehittämä, arviot noin kuukausi ennen julkaisua. CNN:n mukaan myös valtiovarainministeri Scott Bessent on pohtinut vastaavaa, arvopaperivalvoja SEC:n alaisuuteen raportoivaa rakennetta.
Kanada ehdottaa päinvastaista järjestystä. Pääministeri Mark Carney sanoi Bloombergin haastattelussa maanantaina, että valvonnan pitäisi syntyä valtioiden välille eikä yhtiöiden kesken.
“Koordinaatiolle on tarvetta. Viime kädessä teknologian vakausneuvosto, finanssivakausneuvoston tapaan, olisi meidän näkemyksemme mukaan järkevä.”
Kuka maksaa valvojan
Perusongelma on rahoitus. Jos valvottavat perustavat valvojan ja maksavat sen laskun, elimen toimivalta loppuu siihen, mihin jäsenten kärsivällisyys loppuu. DigiCertin luottamusjohtaja Lakshmi Hanspal huomautti TechRoundille, ettei hankkeesta löydy riippumatonta auditointia eikä seuraamuksia sääntöjen rikkomisesta. Arvosanan antaa se, jota arvioidaan.
Vapaaehtoisuus testataan ensimmäisen kerran silloin, kun elimen pitäisi viivyttää jäsenensä julkaisua kilpailijan julkistustilaisuuden alla. Kilpailuoikeus tekee asetelmasta vielä vaikeamman: kolme markkinajohtajaa, jotka sopivat teknologian pidättelystä, näyttää ulospäin kartellilta. Asianajaja Kirk Sigmon muistutti samassa jutussa, etteivät vapaaehtoiset standardit estä ketään ulkopuolista rakentamasta omaa malliaan ilman niitä.
Kaksi järjestelmää, kaksi osoitetta valitukselle
EU ja Suomi
Tekoälyasetus tuli voimaan elokuussa 2024, velvoitteet astuvat voimaan vaiheittain
Valvoja
Viranomaiset, EU:ssa ja kansallisesti
Toimivallan perusta
Laki
Rahoitus
Julkinen
Käyttäjän keino
Kantelu viranomaiselle, vastaus on annettava
Yhdysvallat
Presidentin linjaus 14.9.2026: liittovaltion suojakaiteita ei tule
EU kulkee vastakkaiseen suuntaan. Tekoälyasetus tuli voimaan elokuussa 2024, ja sen velvoitteet astuvat voimaan vaiheittain. Suomessa valvonta on hajautettu poikkeuksellisen laajalle: työ- ja elinkeinoministeriön mukaan perusoikeuksien suojaa asetuksen nojalla valvoo kahdeksan viranomaista, muun muassa tietosuojavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, työsuojeluviranomainen ja kuluttaja-asiamies. Kansallista täytäntöönpanolakia valmistellut työryhmä työskenteli kesäkuun 2026 loppuun asti.
Suomalaiselle ohjelmistoyritykselle, joka myy samaa tuotetta Helsinkiin ja Austiniin, ero tarkoittaa kahta eri todistustaakkaa. EU:ssa vastassa on dokumentaatio ja riskiarvio viranomaiselle, jonka toimivalta lukee laissa. Yhdysvalloissa vaatimukset saattavat tulla elimeltä, jonka jäseniä ovat ne yhtiöt, joiden mallien päälle tuote on rakennettu.
Tavallisen käyttäjän kannalta ero näkyy siinä, kenelle valitetaan, kun tekoälyjärjestelmä hylkää lainahakemuksen tai karsii työhakemuksen. Suomessa osoite on viranomainen, ja päätöksestä voi tehdä kantelun. Maanantain jälkeen Yhdysvalloissa osoite on yhtiö itse, tai yhtiöiden yhdessä rahoittama elin. Kummastakin voi lähettää sähköpostia, mutta vain toinen on velvollinen vastaamaan.
Trumpin lupauksessa on sisäänrakennettu vanhenemispäivä. Suojakaide, joka on yksi ihminen, vaihtuu viimeistään vaalien jälkeen, ja seuraava presidentti voi kääntää saman ”valtavan sääntelyvallan” toiseen suuntaan. Sitä epävarmuutta vastaan ala rakentaa nyt omaa elintään: ei siksi, että se rakastaisi sääntöjä, vaan siksi että itse kirjoitetut säännöt pysyvät paikallaan pidempään kuin yhden ihmisen mieli.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
