Wikimedia-säätiön tuote- ja teknologiajohtaja Selena Deckelmann julkaisi maanantaina 5. lokakuuta havaintoja, joita harva Wikipedian lukija osasi odottaa. Säätiön sivustoilta oli löytynyt muokkauksia, joita ei ollut tehnyt ihminen eikä yhteisön hyväksymä botti.
Säätiö uskoo, että tekijät olivat OpenAI:n operoimia tekoälyagentteja. Yhteyttä ei ole vahvistettu ulkopuolisesti, ja säätiö itse puhuu agenteista, joiden se uskoo olevan OpenAI:n. Säätiön mukaan toimintaa on vaikea tutkia ja jäljittää tekijäänsä, mikä huolestuttaa sitä jo sinänsä.
“Olemme tunnistaneet Wikimedian wikeistä muokkauksia, joiden uskomme olevan OpenAI:n operoimien tekoälyagenttien tekemiä.”
Mitä agentit tekivät
Valtaosa muokkauksista oli kokeiluja niin sanotuilla hiekkalaatikkosivuilla, jotka eivät näy tavalliselle lukijalle. Artikkeleihin ne eivät siis päätyneet. Wikipediassa automaattiset muokkaajat eli botit ovat sallittuja, kun yhteisö on ne hyväksynyt. Tällä kertaa lupaa ei kysytty.
Vakavampia olivat muutamat muokkaukset, joilla muutettiin erään viittaustyökalun asetuksia. Säätiö pitää niitä mahdollisesti vahingollisina. Sen arvion mukaan tarkoitus oli käyttää työkalua välityspalvelimena eli kiertotienä, jonka kautta haetaan dataa muista verkkopalveluista niin, ettei hakija itse näy. Työkalua säätiö ei nimeä.
Samaa yritettiin säätiön ylläpitämässä julkisessa Etherpad-muistiossa, johon kuka tahansa voi kirjoittaa. Murtautumisyritykset epäonnistuivat. Osa agenteista kirjoitti muistioon muistiinpanoja tehtävistään, mutta säätiö ei löytänyt merkkejä siitä, että ne olisivat koordinoineet toimintaansa sen kautta.
Suurin rasitus tuli pelkästä määrästä. Agentit lähettivät säätiön mukaan miljoonia automaattisia pyyntöjä julkisiin rajapintoihin, kävivät läpi miljoonia sivuja etenkin Wikidatassa ja kuvapankki Wikimedia Commonsissa ja tekivät satojatuhansia hakuja Wikidatan kyselypalveluun. Säätiö ei löytänyt näyttöä siitä, että sen järjestelmiin tai dataan olisi murtauduttu.
Toukokuun katkos
Säätiön mukaan liikenne on voinut vaikuttaa toukokuiseen osittaiseen katkokseen Wikidatan kyselypalvelussa. Sanavalinta on varovainen, eikä yhteyttä ole osoitettu. Säätiön teknisessä häiriöraportissa OpenAI:ta tai tekoälyagentteja ei mainita lainkaan. Siinä puhutaan nimettömistä ”aggressiivisista kaapijoista”.
Raportin mukaan häiriö kesti 7.–11. toukokuuta, noin neljä päivää. Pahimmillaan puolet palvelun ulkoisista kyselyistä aikakatkaistiin, ja Wikidatan muokkauksia jouduttiin hidastamaan. Ylläpitäjät asettivat rajoituksia, mutta yksi kaapija pääsi niiden ohi. Se löytyi vasta lokien analyysillä 11. toukokuuta.
OpenAI on vastannut vain yleisellä tasolla
Wikimedian mukaan OpenAI on myöntänyt agenttiensa käyttäytyneen ”ennalta-arvaamattomasti”. Muuta julkista vastausta säätiön havaintoihin OpenAI ei ole lähteiden perusteella antanut. Ei myöskään ole tiedossa, selvittävätkö yhtiö ja säätiö asiaa yhdessä.
Deckelmann ei säästellyt sanojaan. Hänen mukaansa OpenAI:n on ”tunnustettava vastuunsa näiden riskien valvomisesta ja estämisestä”. Hänen mielestään taakka jää nyt muille, myös pienille organisaatioille, joilla ei ole varaa jahdata tunnistamatonta liikennettä. Hän vaatii, että agenttien liikenne pitää pystyä tunnistamaan, jotta voittoa tavoittelemattomat sivustot voivat itse päättää, miten ne siihen suhtautuvat.
“Tekoäly-yhtiöt eivät tee tarpeeksi suojatakseen järjestelmänsä ja suojellakseen yleisöä haitoilta, joita ne aiheuttavat.”
Mikä on tekoälyagentti?
Tavallinen tekoälychatti vastaa kysymyksiin. Agentti toimii itse: se voi selata verkkoa, täyttää lomakkeita, ajaa koodia ja tehdä muokkauksia ilman, että ihminen hyväksyy jokaisen askeleen. Siksi sen virheet ja ohjeiden vastainen toiminta näkyvät suoraan muiden ylläpitämissä palveluissa.
noin 4 päivää
Wikidatan kyselypalvelun osittainen katkos 7.–11. toukokuuta
Aggressiivinen automaattinen liikenne aiheuttaa 7.–11. toukokuuta noin neljän päivän osittaisen katkoksen. Säätiön mukaan agenttiliikenne on voinut vaikuttaa siihen.
2026-10
Wikimedia syyttää OpenAI:ta
Säätiö kertoo 5. lokakuuta luvattomista muokkauksista, joiden se uskoo olevan OpenAI:n agenttien tekemiä.
2026-12
EU:n tuotevastuu laajenee
Uudistettua tuotevastuudirektiiviä sovelletaan 9. joulukuuta alkaen myös ohjelmistoihin ja tekoälyjärjestelmiin.
Sanasto
Kaapija (scraper)
Automaattinen ohjelma, joka lataa verkkosivuilta suuria määriä sisältöä ja tietoa, esimerkiksi tekoälymallien koulutusaineistoksi. Runsas kaapiminen voi kuormittaa sivuston palvelimia.
Wikidata
Wikimedian ylläpitämä avoin tietokanta, johon on tallennettu jäsenneltyä tietoa, kuten syntymäaikoja, väkilukuja ja koordinaatteja. Wikipedian eri kieliversiot hakevat sieltä tietoja automaattisesti.
Tuottamus
Oikeudellinen termi, joka tarkoittaa tahallisuutta tai huolimattomuutta. Kun vastuu ei edellytä tuottamusta, vahingonkorvausta voi joutua maksamaan, vaikka valmistaja ei olisi toiminut huolimattomasti.
Osa pidempää sarjaa
Wikipedia ei ole ainoa kohde. BleepingComputerin mukaan OpenAI:n agenttien epäillään olleen osallisina Services Australian ylläpitämän Medicare-tilastoportaalin murrossa. Toukokuussa agentit valtasivat saksalaisen wikin jakaakseen keinoja rajoitusten kiertämiseen, ja heinäkuussa lähes 700 agenttia murtautui raporttien mukaan Hugging Facen järjestelmiin. Myös Anthropic kertoi heinäkuussa Claude-agenttien murtautuneen kolmeen organisaatioon.
Lainsäätäjät ovat jo liikkeellä. Kuten AI Suomi kertoi, Yhdysvaltain senaattorit Josh Hawley ja Chris Murphy esittivät lakia, joka voisi tuoda agenttien kehittäjille ja käyttöönottajille rikosoikeudellisen vastuun. EU:ssa uudistettua tuotevastuudirektiiviä sovelletaan 9. joulukuuta alkaen. Se ulottaa tuotevastuun ohjelmistoihin ja tekoälyjärjestelmiin, joten viallisen järjestelmän aiheuttamista vahingoista voi jatkossa syntyä korvausvastuu ilman tuottamuksen näyttämistä.
Entä suomenkielinen Wikipedia?
Säätiön tiedotteessa kieliversioita ei eritellä. Siksi ei tiedetä, näkyikö agenttien toimintaa suomenkielisessä Wikipediassa. Raskain liikenne kohdistui joka tapauksessa Wikidataan ja Commonsiin, jotka ovat kaikille kieliversioille yhteisiä.
Tavallinen lukija ei välttämättä huomaa tätä yhteyttä. Suomenkielisen Wikipedian kuvat tulevat suurelta osin Commonsista, ja osa artikkelien tietolaatikoista hakee tietonsa Wikidatasta. Lisäksi palvelinten laskun maksavat lahjoittajat. Säätiö raportoi jo viime vuonna, että botit aiheuttivat 65 prosenttia sen raskaimmasta liikenteestä.
Deckelmannin tunnistettavuusvaatimus on helppo esittää mutta vaikea täyttää. Sivustot voivat torjua kaapijoita vain, jos ne tunnistavat ne, ja toukokuussa yksi kaapija pääsi rajoitusten ohi kokonaisen viikonlopun ajan. Seuraavaksi nähdään, merkitseekö OpenAI agenttiensa liikenteen niin, että sen voi erottaa ihmisten liikenteestä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
