arXiv-esiprinttipalvelu vetää rajaa tekoälyn tuottamalle roskalle. Thomas Dietterich, palvelun tietojenkäsittelytieteen osion johtaja, ilmoitti äskettäin yhden vuoden lähetyskiellon kirjoittajille, joiden papereissa on selvät jäljet tarkistamattomasta kielimallin tuotoksesta. Kiellon jälkeen seuraavien lähetysten on ensin läpäistävä vertaisarvioitu julkaisukanava.
Käytäntö ei kosketa kaikkea tekoälyn käyttöä tutkimuksessa. Kieliasun tarkistus tai ideointi on edelleen sallittua. Raja kulkee siinä, että kirjoittaja ottaa vastuun jokaisesta lähettämästään virkkeestä ja lähdeviitteestä.
Mitä rojulla tarkoitetaan
Dietterich nimesi konkreettiset merkit. Keksityt lähdeviitteet ovat ykkösmerkki: kielimalli sepittää tutkimusartikkelin, jota ei ole olemassa, ja kirjoittaja unohtaa tarkistaa. Toinen kategoria on chatbotin omat kommentit, jotka jäävät lopulliseen tekstiin: "tässä 200 sanan tiivistelmä; haluatko tehdä muutoksia?" tai "tämän taulukon luvut ovat esimerkkejä, täytä omilla mittausluvuillasi".
Tällaisia jälkiä on ilmestynyt myös vertaisarvioituihin julkaisuihin. Takana on yleensä kiireinen tai välinpitämätön kirjoittaja, joka liimaa kielimallin tuottaman pätkän paperiin lukematta tekstiä loppuun.
“Jos lähetys sisältää kiistattoman todisteen siitä, ettei kirjoittaja ole tarkistanut kielimallin tuotosta, emme voi luottaa mihinkään paperin osaan.”
Hallusinaatiot kymmenkertaistuvat
Columbian yliopiston tutkijoiden analyysi kattaa 2,5 miljoonaa biolääketieteen artikkelia kolmen vuoden ajalta. Lukemat ovat karuja. Vuonna 2023 keksittyjä lähdeviitteitä sisälsi joka 2 828:s paperi. Vuonna 2025 luku oli 458. Alkuvuonna 2026, ensimmäisen seitsemän viikon aikana, joka 277. paperi.
Suhdeluku tarkoittaa kymmenkertaistumista alle kolmessa vuodessa. Biolääketieteen julkaisuvirta on miljoonaluokkaa, joten yksikin prosentin murto-osa kasvaa kymmeniksitkin tuhansiksi papereiksi, joissa väitetty lähde ei vie mihinkään.
Suomessa TENK viimeistelee linjaa
Tutkimuseettinen neuvottelukunta TENK viimeistelee parhaillaan kansallista suositusta tekoälyn käytöstä tutkimuksessa. Luonnos julkaistiin helmikuussa 2026, ja lopullisen version on määrä valmistua kesäkuussa. Kantava ajatus on selvä: vastuu julkaistun tekstin sisällöstä on aina kirjoittajalla, ei kielimallilla. Tutkijan on myös ymmärrettävä käyttämiensä järjestelmien rajat.
Aallon ja Helsingin yliopistoista ei ole julkisesti raportoitu yhtä räikeitä tapauksia kuin arXivin esimerkit, mutta yliopistojen kirjastot ovat varoittaneet opiskelijoita ja tutkijoita: kielimallin ehdottamat lähteet näyttävät usein aidoilta mutta eivät aina vie mihinkään olemassa olevaan artikkeliin. Käytäntö on yksinkertainen: jokainen DOI-tunnus ja URL tarkistetaan ennen lähettämistä.
Sanasto
Esiprinttipalvelu
Verkkopalvelu, johon tutkijat lataavat tutkimusartikkelinsa ennen virallista vertaisarviointia. arXiv on alan tunnetuin: tieto leviää nopeasti, mutta laatua ei ennalta tarkasteta.
Hallusinaatio
Kielimallin keksimä mutta uskottavalta vaikuttava tieto. Tyypillinen esimerkki on lähdeviite, jonka kirjoittaja ja artikkelinimi näyttävät aidoilta, mutta jota ei ole oikeasti olemassa.
DOI-tunnus
Tieteellisten artikkelien pysyvä tunnistenumero, jonka avulla artikkeli löytyy verkosta. Kielimallit keksivät usein DOI-tunnuksia, jotka eivät vie mihinkään aitoon julkaisuun.
Mitä tämä tarkoittaa tutkimuskulttuurille
Esiprinttipalvelut ovat olleet luottamukseen perustuva järjestelmä. arXiv on ottanut vastaan papereita vuodesta 1991, ja kynnys on tarkoituksella matala, jotta ideat kiertävät nopeasti ennen pitkää vertaisarviointia. Kielimallit murtavat sen sopimuksen, koska sepitettyä sisältöä voi tuottaa rajattomasti minuuteissa.
Käytännön vaikutus tutkijaan on selvä. Omaa luonnostaan kannattaa lukea kahteen kertaan ennen lähetystä, ja jokainen viite kannattaa avata. Vuoden tauko arXivista voi katkaista nuoren tutkijan uran, koska konferenssideadlinejen rytmi rakentuu palvelun varaan.
Lukija puolestaan oppii, ettei pelkkä viittausluettelo ole laadun mitta. Keksittyjä DOI-tunnuksia ja artikkelinimiä on liikkeellä riittävästi, että ne kannattaa tarkistaa. Sama opetus pätee toimittajiin, juristeihin ja konsultteihin: kielimallin sepittämä lähde voi näyttää aidolta vielä silloin, kun se ei ole sitä.
Dietterichin sääntö on yksittäisen palvelun linjaus, ei lakimuutos. Mutta arXivin keskeisyys tekoäly- ja tietojenkäsittelytutkimuksessa pakottaa muut esiprinttipalvelut ottamaan kantaa. Jos vuoden tauko leviää konferensseille, kynnys lähettää tarkistamatonta tekstiä nousee, ja samalla nousee se peruskysymys: kuka todella kirjoitti tutkimuksen.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
