Tutkimus

MIT mittasi aivoja ChatGPT-kirjoittajilta – mitä lukujen takana on?

54 osallistujan EEG-koe puhuu kognitiivisesta velasta, mutta otos jää pieneksi.

Hanna HuulivuoHanna Huulivuo
Jaa:
MIT mittasi aivoja ChatGPT-kirjoittajilta – mitä lukujen takana on?
Kuva: Madcoverboy (talk) / CC BY-SA 3.0

Mitä tutkijat tarkalleen mittasivat

MIT Media Labin tutkijaryhmä Nataliya Kosmynan johdolla julkaisi kesäkuussa 2025 esipainoksen, jossa seurattiin 54 osallistujan aivosähkökäyriä neljän kuukauden esseekirjoitustehtävien aikana. Koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään: ChatGPT:n käyttäjät, hakukoneen käyttäjät ja niin sanottu pelkkä aivo -ryhmä, joka kirjoitti ilman apuvälineitä. Neljännessä istunnossa ryhmiä vaihdettiin keskenään, mutta tähän osallistui enää 18 henkilöä.

EEG mittaa pään pinnalta neuronien sähköistä toimintaa. Aivojen niin sanottu verkostokytkentä lasketaan analysoimalla, kuinka samanaikaisesti eri elektrodien signaalit muuttuvat. Lukema kertoo eri aivoalueiden synkronisesta toiminnasta, ei mistään fyysisistä yhteyksistä neuronien välillä. Tutkijat itse muistuttavat, että EEG:n paikkaerottelu on karkea ja että fMRI olisi tarkempi seuraava askel.

Mitä 55 prosenttia oikeasti tarkoittaa

Otsikoissa toistuva luku kuvaa eroa pelkkä aivo -ryhmän ja ChatGPT-ryhmän aivoaaltojen synkronisuudessa kirjoitustehtävän aikana. Tulos on johdonmukainen: mitä enemmän ulkoista apua kirjoittaja sai, sitä vaimeampi oli aivojen mittauksessa näkyvä yhteistoiminta. Hakukoneen käyttäjät jäivät puoleen väliin.

Tulos ei kerro, että ChatGPT vahingoittaisi aivoja. Se kertoo, että jos suuri osa kognitiivisesta työstä ulkoistetaan, EEG-mittari näkee vähemmän aktiivisuutta. Saman löytäisi todennäköisesti vertaamalla päässä laskemista taskulaskimen käyttöön. Tutkimuksen 54 osallistujaa eivät myöskään ole satunnaisotos suomalaisesta tai edes amerikkalaisesta opiskelijakannasta, vaan Bostonin alueen yliopisto-opiskelijoita.

Esipainos arXivissa ei ole vertaisarvioitu, ja Kosmynan ryhmä on itse pyytänyt mediaa olemaan vetämättä hätäisiä johtopäätöksiä. Tutkimus rajaa tulokset esseekirjoitukseen koulukontekstissa, ei kaikkeen tekoälyn käyttöön.

83 prosenttia ei pystynyt siteeraamaan omaa tekstiään

Lukijan kannalta kiinnostavin tulos ei välttämättä ole EEG-käyrä, vaan muistitesti. Ensimmäisen istunnon jälkeen tutkijat pyysivät osallistujia siteeraamaan jonkin lauseen juuri kirjoittamastaan esseestä. ChatGPT-ryhmästä 83 prosenttia ei pystynyt siihen. Hakukone- ja aivoryhmissä luku oli selvästi pienempi.

Tulos on linjassa sen kanssa, mitä psykologian puolelta tiedetään: jos tekstin tuotanto ulkoistetaan, sen kielelliset rakenteet eivät kiinnity muistiin samalla tavalla kuin itse tuotettujen. Tutkijat nimittävät pidemmän aikavälin seurausta kognitiiviseksi velaksi. Vertaus on retorinen, ei mekanistinen, eikä tarkoita pysyvää aivojen muutosta.

Suomen koulujen kanta on jo muotoiltu

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus julkaisivat kansalliset tekoälysuositukset varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle keväällä 2025. Linjaus ei kiellä tekoälyä, vaan ohjaa opettajia opettamaan sen vastuullista käyttöä ja keskustelemaan luokassa avoimesti rajoituksista. Opetusalan eettinen neuvottelukunta on nostanut plagioinnin keskeiseksi huoleksi.

OAJ:n viime keväisessä kyselyssä yhtä moni opettaja arvioi digitaalisten työkalujen parantavan oppimistuloksia kuin huonontavan niitä. Kuva on ristiriitainen, eikä yksi MIT-tutkimus muuta sitä. Jos kognitiivisen velan käsite saa myöhemmin vertaisarvioidun vahvistuksen, se antaa Opetushallituksen jo linjaamalle vastuulliselle käytölle tieteellisen perustelun, jota tähän asti on jouduttu ammentamaan käytännön kokemuksesta.

Mitä tästä pitäisi viedä mukaansa

Suomalaiselle yläkoululaiselle, joka tekee aineen ChatGPT:n avustuksella, tutkimuksen viesti on käytännönläheinen: jos haluat että aine jää päähän, kirjoita ensimmäinen versio itse ja käytä tekoälyä vasta tarkistukseen. Sama pätee korkeakouluopiskelijaan, työntekijään esitelmän kanssa ja toimittajaan, joka kirjoittaa juuri tätä juttua.

Yksi 54 osallistujan esipainos ei riitä julistamaan tekoälyä uhaksi aivoille. Se riittää muistuttamaan, että käyttötapa ratkaisee: sama työkalu voi olla ajattelun tuki tai sen korvike. MIT:n tutkimus ei vastaa kysymykseen, kumpaan kategoriaan kukin käyttäjä omilla tottumuksillaan asettuu.

54

EEG-osallistujaa, joista neljännessä istunnossa 18

55 %↓

matalampi aivoaaltojen synkronisuus ChatGPT-ryhmällä verrattuna pelkkä aivo -ryhmään

83 %↓

ChatGPT-ryhmästä ei pystynyt siteeraamaan omaa esseetään ensimmäisen istunnon jälkeen

MIT Media Lab, arXiv 2506.08872 (esipainos, ei vertaisarvioitu)

Sanasto

EEG (aivosähkökäyrä)
Mittausmenetelmä, jossa pään pinnalle asetetuilla elektrodeilla seurataan aivojen sähköistä toimintaa. Kertoo eri aivoalueiden aktiivisuudesta, mutta paikkatarkkuus on karkea.
Esipainos (preprint)
Tutkimusartikkeli, joka on julkaistu ennen tieteellistä vertaisarviointia. Antaa tutkijoille pääsyn tuloksiin nopeasti, mutta laatua ei ole vielä varmistettu ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta.
Kognitiivinen velka
Vertauskuva sille, että kun ajattelu ulkoistetaan toistuvasti työkalulle, omat taidot ja muistijäljet jäävät syntymättä. Velka maksetaan myöhemmin heikompana oppimisena, ei aivovauriona.

Tutkimuksen rajoitukset lyhyesti

Otos 54 osallistujaa, neljännessä istunnossa enää 18. Esipainos arXivissa, ei vertaisarvioitu. EEG ei mittaa aivoyhteyksiä vaan signaalien synkronisuutta. Tutkimustehtävä rajautuu esseekirjoitukseen koulukontekstissa.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Saloon nousee 2 miljardin datakeskus sokeritehtaan viereen
  2. 2Robotit hyppäsivät sulaan teräkseen Imatralla
  3. 3Kunta antoi johtajien työt tekoälylle – nyt asia on poliisilla
  4. 4Datakeskukset Suomessa – hankkeet, sähkö ja vero
  5. 5Eurooppa jarruttaa datakeskuksia – Suomessa kunnat kosivat yhä

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.