Jan von Plato on lukenut Kurt Gödelin muistikirjoja hitaasti. Helsingin yliopiston logiikan tutkija on purkanut itävaltalaissyntyisen loogikon pikakirjoitusta vuosien ajan noin sivun viikossa. Sivuja on 1 009.
Syyskuussa hän kokeili toista tapaa. Von Plato antoi Anthropicin Claude-tekoälymallille omat litterointinsa sekä kuusi Gödelistä kirjoittamaansa kirjaa. AI Weeklyn mukaan Claude tuotti aineistosta 650-sivuisen selityksen ja luettelon 663 teoreemasta. Lisäkysymysten jälkeen raportti kasvoi 1 084 sivuun.
“Sain parissa päivässä nähtäväkseni 650-sivuisen selityksen työvihkoista.”
AI Weeklyn mukaan uutinen perustuu The Guardianin 13. marraskuuta julkaisemaan juttuun. AI Suomi ei saanut Guardianin artikkelia auki, joten jutun luvut ja sitaatit nojaavat AI Weeklyn referaattiin, eikä niitä ole voitu tarkistaa alkuperäisestä lähteestä. Von Platoa ei haastateltu tätä juttua varten.
Miksi vihkoja oli niin vaikea lukea
Kurt Gödel (1906–1978) on 1900-luvun tunnetuimpia loogikkoja. Vuonna 1931 hän osoitti epätäydellisyyslauseillaan, että jokaisessa riittävän vahvassa ja ristiriidattomassa matemaattisessa järjestelmässä on tosia väitteitä, joita ei voi todistaa järjestelmän omin keinoin. Myöhemmin hän työskenteli Princetonin Institute for Advanced Studyssa.
Julkaisuja Gödeliltä jäi vähän. Valtaosa hänen ajattelustaan on muistikirjoissa, jotka hän kirjoitti Gabelsbergerin pikakirjoituksella. Saksalainen järjestelmä oli vanhentunut jo hänen elinaikanaan, ja sen osaajia on nykyään kourallinen. Lukijan pitää siis hallita sekä kuollut kirjoitusjärjestelmä että matemaattinen logiikka.
Pohjatyö tehtiin Helsingissä
Von Plato johti Helsingin yliopistossa GODELIANA-hanketta, joka sai Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n Advanced Grant -rahoitusta noin 2,1 miljoonaa euroa. Hanke kesti syyskuusta 2018 elokuuhun 2024. EU:n CORDIS-tietokannan mukaan sen tavoite oli avata Gödelin tuhansien sivujen muistiinpanot tuleville loogikoille ja filosofeille.
Tämä tausta on olennainen, kun arvioidaan Clauden osuutta. Tekoäly ei tulkinnut pikakirjoitusta suoraan käsikirjoituksista, vaan sai syötteenä von Platon vuosien aikana tekemät litteroinnit ja hänen kirjansa. Vaikein vaihe, kuolleen kirjoitusjärjestelmän purkaminen, oli siis pitkälti ihmisen tekemä jo ennen kuin Claude tuli mukaan.
Mitä ”satoja teoreemoja” tarkoittaa
Teoreema on matemaattinen väite, joka voidaan todistaa. Gödel kirjasi vihkoihinsa väitteitä, todistusluonnoksia ja välillä myös omia tuomioitaan, kuten ”falsch” (väärin) ja ”schlecht” (huono). Clauden luettelo kokoaa nämä väitteet yhteen. Se ei tarkoita, että kaikki 663 olisivat matematiikalle uusia tai että kaikki pitäisivät paikkansa.
Näin teoreemat tarkistettiin
Teoreemat ajettiin Coq-todistusavustajan (nykyään Rocq) läpi. Se on ohjelma, joka tarkistaa todistuksen askel kerrallaan. AI Weeklyn mukaan noin 400 teoreemaa kesti tarkistuksen sellaisenaan, noin 200 vaati tarkemman muotoilun tai lisäoletuksia ja noin 50 oli vääriä. Jakauma sopii Gödelin omiin marginaalimerkintöihin.
Rajoitus: Coq tarkistaa vain sen väitteen, joka sille annetaan. Jos käännös Gödelin muistiinpanoista koneen kielelle poikkeaa siitä, mitä Gödel tarkoitti, hyväksytty todistus ei kerro Gödelistä mitään. Saatavilla olevista lähteistä ei selviä, kuka käännökset teki ja miten ne tarkistettiin.
Valinta-aksiooma palasi pöydälle
Merkittävimmäksi löydöksi nostetaan lähes täydellinen rekonstruktio valinta-aksiooman riippumattomuudesta. Gödel osoitti vuonna 1938, että valinta-aksiooma ei ole ristiriidassa joukko-opin muiden aksioomien kanssa. Sen, ettei aksioomaa voi niistä myöskään todistaa, osoitti Paul Cohen 1963, ja hän sai työstään Fieldsin mitalin.
AI Weeklyn mukaan Gödel väitti vuonna 1966 päätyneensä tulokseen itsekin, mutta ei koskaan julkaissut sitä. Clauden muistikirjoista kokoama versio läpäisi Coq-tarkistuksen. Muistikirjojen kerrotaan myös ennakoivan 1970- ja 1980-lukujen tuloksia, sisältävän 14 kehittelemätöntä logiikan aihetta sekä kvanttifysiikan Lüdersin säännön laskelmia 16 vuotta ennen säännön virallista esittämistä.
Juuri tässä raja hämärtyy. Kun aukkoinen todistusluonnos täydennetään toimivaksi, on vaikea sanoa, kenen todistus valmis versio on.
“Kuinka paljon on Claudea ja kuinka paljon Gödeliä, on historioitsijoiden työtä selvittää.”
Puheen tai käsinkirjoitetun tekstin kirjoittaminen puhtaaksi luettavaan muotoon. Tässä von Plato muutti Gödelin pikakirjoituksen tavalliseksi tekstiksi.
Valinta-aksiooma
Joukko-opin perusoletus. Sen mukaan jokaisesta kokoelmasta ei-tyhjiä joukkoja voi valita yhden alkion kustakin joukosta, vaikka joukkoja olisi äärettömän monta.
Riippumattomuus (matematiikassa)
Väite on riippumaton, jos sitä ei voi todistaa eikä kumota muiden perusoletusten avulla. Sen voi siis ottaa mukaan tai jättää pois ilman, että syntyy ristiriitaa.
Arkistot odottavat lukijoita
Tapaus koskee muitakin kuin matemaatikkoja. Kirjastoissa ja arkistoissa on valtavasti käsin kirjoitettua aineistoa vanhoilla kirjoitustavoilla, eikä niiden lukemiseen ole koskaan riittänyt asiantuntijoita. Jos kielimalli pystyy jäsentämään vuosikymmenten litterointityön muutamassa päivässä, tutkimuksen pullonkaula siirtyy lukemisesta tarkistamiseen.
Riskikin on konkreettinen. Kielimalli täyttää aukkoja uskottavalla tekstillä, ja matematiikassa uskottava voi olla myös väärää. Pittsburghin yliopiston filosofi Edouard Machery katsoi AI Weeklyn mukaan Blueskyssa, että tekoäly pitäisi rajata teknisiin tehtäviin, kuten asiakirjojen purkamiseen. Anthropicin kommenttia ei ole lähteissä.
Noin 50 väärää teoreemaa on lopulta rohkaiseva luku. Ne osoittavat, että tarkistus toimi eikä kone vain vahvistanut omaa tulkintaansa. Varsinainen työ on kuitenkin vasta alussa: noin 200 teoreemaa vaatii yhä ihmistä, joka päättää, mitä Gödel oikeastaan tarkoitti.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.