Harvardin taloustieteen tohtorikoulutettavat Fiona Chen ja James Stratton saivat käyttöönsä aineiston, joka on harvinaisen laaja. Siinä on noin 300 miljoonaa ohjelmistokehityksen työtapahtumaa, kuten koodimuutoksia ja pull requesteja, 718 yrityksestä tammikuun 2021 ja maaliskuun 2026 väliltä. Työntekijöitä aineistossa on reilut 725 000.
Tutkijoiden kysymys oli yksinkertainen: kun yritys ottaa käyttöön koodiagentin, joka kirjoittaa koodia ja lähettää sen tarkistettavaksi itsenäisesti, saako tiimi enemmän valmista aikaan? Elokuussa 2026 julkaistun työpaperin Artificial Intelligence in the Firm: Bottlenecks in Software Production vastaus kuuluu: koodia syntyy enemmän, valmista ei.
Koodirivejä 30 prosenttia enemmän
Koodiagenttien käyttöönotto kasvatti kirjoitettujen koodirivien määrää keskimäärin noin 1 500 riviä työntekijää kohden kuukaudessa. Lähtötasoon verrattuna kasvu on 30 prosenttia. Myös commitien ja pull requestien määrä kasvoi merkittävästi. Tavalliset tekoälyavustimet, jotka täydentävät koodia kehittäjän kirjoittaessa, lisäsivät koodirivejä selvästi vähemmän, 12 prosenttia.
Tutkijat vertasivat yrityksiä ennen ja jälkeen käyttöönoton ja hyödynsivät sitä, että yritykset ottivat työkalut käyttöön eri aikoihin. Kun he katsoivat Jirassa seurattuja tehtäviä ja laajempia kokonaisuuksia, kuva muuttui. Ratkaistujen tehtävien määrässä ei näkynyt tilastollisesti merkitsevää muutosta, eivätkä tehtävät muuttuneet isommiksi tai monimutkaisemmiksi.
Paperin tiivistelmän mukaan tuottavuushyöty ei välity täysimääräisesti ohjelmistojen määrään eikä työllisyyteen. Tutkijat tarkistivat myös, johtuuko rivimäärän kasvu vain siitä, että tekoäly kirjoittaa monisanaisempaa koodia.
Jono syntyy katselmointiin
Ohjelmistotyössä koodi ei ole valmis, kun se on kirjoitettu. Toinen kehittäjä lukee sen, kommentoi ja joko hyväksyy muutoksen tai palauttaa sen korjattavaksi. Tähän vaiheeseen agenttien tuoma lisäkoodi juuttui.
Agentteja käyttäneissä yrityksissä katselmointi kesti pidempään, pull requestit palautettiin useammin korjattaviksi ja tarkastajat jättivät enemmän kommentteja. Kirjoittamisessa säästetty aika kului siis myöhemmissä vaiheissa.
Tutkijat tarjoavat kaksi selitystä. Joko agenttien kirjoittama koodi on heikompaa, tai katselmoinnin vaatimukset ovat kiristyneet. Selityksellä on käytännössä suuri merkitys. Jos vika on koodin laadussa, paperin mallin mukaan pelkkä työtapojen hiominen ei riitä, vaan itse teknologian on parannuttava.
“Kaiken kaikkiaan löydöksemme viittaavat siihen, että tekoälyavusteiset koodaustyökalut eivät siirrä insinöörejä rutiininomaisesta koodaamisesta korkeamman tason strategisiin tehtäviin.”
Työpaikkoja ei kadonnut
Työllisyydestä tutkijat ovat poikkeuksellisen varmoja. He arvioivat agenttien vaikutuksen ohjelmistoinsinöörien kokonaistyöllisyyteen tarkaksi nollaksi. Heidän laskelmansa sulkee pois yli 2,9 prosentin vähennyksen.
Tulos koskee lyhyttä aikaväliä, minkä tutkijat myös itse toteavat. Se on silti tärkeä vastapaino puheille, joiden mukaan koodiagentit korvaavat kehittäjiä jo nyt. Jos kirjoittamisen nopeutuminen ei näy valmiissa työssä, yrityksellä ei ole syytä vähentää väkeä. Tarkastajia se päinvastoin tarvitsee entistä enemmän.
Mitä tutkimus mittasi ja mitä ei
Tutkimus mittasi määriä: koodirivejä, commiteja, pull requesteja, valmiiksi saatuja Jira-tehtäviä, katselmointiin kuluvaa aikaa ja työntekijöiden määrää. Valmiin ohjelmiston laatua se ei mitannut suoraan. Aineistosta ei näe, kaatuiko ohjelma tuotannossa, kertyikö tietoturva-aukkoja tai olivatko asiakkaat tyytyväisiä.
Korjauskierrokset ja katselmointikommentit kertovat laadusta vain epäsuorasti. Ne kertovat, että tarkastaja löysi koodista huomautettavaa. Ne eivät kerro, oliko lopputulos parempi vai huonompi kuin ennen. Paperi on lisäksi työpaperi, jota ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä.
