← Uutiskirje

Lähetetty

Jev tuli taloon, mikä se on?

Jev on jopa 200 kertaa nopeampi ja halvempi kuin kielimallit: se päättää, muttei perustele.

AI Suomi – uutiskirje 21.9.2026

Hei, tämä on AI Suomen viikoittainen uutiskirje. Viime viikolla eniten keskustelua herätti uusi tekoälymalli Jev, joka on perusteellisesti erilainen kuin muut. Siksi pyhitämme tämän viikon kirjeen Jeville: mikä se on, mihin sitä voi käyttää ja miksi se on nyt niin monen huulilla?

Mistä nyt puhutaan: Jev lanseerattiin viikko sitten

Diogo Almeida oli OpenAI:lla mukana kehittämässä menetelmää, jolla GPT-3:sta tehtiin ChatGPT. Sitten hän jäi kahdeksi vuodeksi miettimään yhtä kysymystä.

”Kun olin ollut mukana keksimässä ChatGPT:tä, kysyin itseltäni: miksi yli-inhimilliset chat-mallit eivät ole johtaneet yleiseen tekoälyyn?”, hän kirjoitti X:ssä viime tiistaina.

Almeidan yhtiö TypeSafe AI tuli samana päivänä julkisuuteen 40 miljoonan dollarin siemenrahoituksella. Mukana tuli yhtiön ensimmäinen malli, Jev.

Se ei tuota tekstiä, ei selitä eikä keskustele kuten muut kielimallit. Se vain päättää annettujen tietojen perusteella.

Eli siis mitä?

Lyhyesti: Jev tekee pieniä päätöksiä, ja helpoin esimerkki on luokittelu. Se kertoo joka päätöksen mukana, kuinka varma se on, joten ohjelma tietää, milloin päätökseen voi luottaa ja milloin asia pitää nostaa ihmiselle. Ja kun yksi päätös ei maksa käytännössä mitään, tekoälylle kannattaa antaa paljon enemmän päätöksiä kuin nyt.

Mikä Jev oikeastaan on

Tavallinen kielimalli (LLM) kirjoittaa vastauksen sana kerrallaan, ja jokainen sana odottaa edellistä. Siksi vastaus kestää sekunteja ja maksaa joka sanasta.

Kielimalli saa kysymyksen ja kirjoittaa tekstiä, Jev saa tilanteen ja kysymyksen ja antaa päätöksen varmuusprosentteineen
Kielimalli kirjoittaa, Jev päättää. Vasteajat ja hinnat ovat TypeSafe AI:n ilmoittamia.

Jev toimii toisin. Sille annetaan tilanne, vaikkapa asiakkaan sähköposti, ja lista kysymyksiä siitä. Se vastaa kaikkiin kerralla, 70–500 millisekunnissa eli alle puolessa sekunnissa.

Jeville annetaan asiakkaan viesti ja kysymys, ja se vastaa kyllä 94 prosentin varmuudella
Mitä Jeville annetaan ja mitä se antaa takaisin. Esimerkki.

Kysymyksiä on kolmea lajia. Valinta (choice): mihin luokkaan tämä kuuluu? Asteikko (score): matala, keskitaso vai korkea? Kyllä tai ei (noul): onko tämä kiireellinen?

Jokaisen vastauksen mukana tulee todennäköisyys, eli malli kertoo, kuinka varma se on. Vastaus on aina ennalta sovitussa muodossa: luokka, asteikon taso tai kyllä/ei. Vapaata tekstiä se ei tuota koskaan.

Jevin kolme vastaustapaa: valinta, asteikko ja kyllä tai ei, jokainen varmuusprosentilla
Jev vastaa aina yhdellä kolmesta tavasta. Esimerkkiluvut.

TypeSafe kutsuu Jeviä System One -malliksi. Nimitys viittaa psykologi Daniel Kahnemanin jakoon nopeaan ja hitaaseen ajatteluun, ja Jev on se nopea: vaisto ilman perusteluja.

Hinnoittelu on osa viestiä. Malliin syötetty teksti maksaa 0,042 dollaria miljoonalta tokenilta, ja vastaukset ovat ilmaisia. Almeidan mukaan ne ovat uudella arkkitehtuurilla liian halpoja mitattaviksi.

Itse Jev-nimi tulee Jevonsin paradoksista. Kun jokin halpenee tarpeeksi, sen käyttö kasvaa niin paljon, että kokonaiskulutus nousee. Almeida uskoo saman käyvän päätöksille.

Mitä sillä voi tehdä

Almeidan väite on, että suurin osa ohjelmistojen sisällä tarvittavasta älykkyydestä ei ole kirjoittamista. Se on pieniä päätöksiä. Kuuluuko tämä viesti reklamaatioihin vai laskutukseen, ja saako tämän laskun hyväksyä ilman ihmistä?

Käyttökohteita ovat viestien luokittelu ja ohjaus oikeaan paikkaan, tiedon poiminta, pisteytys ja toisen mallin vastausten tarkistus. Halpuus avaa myös asioita, jotka eivät nykyhinnoilla kannata: reaaliaikaiset päätökset ja valtavan datamassan läpikäynti.

Kehittäjätyökaluja tekevä LangChain kuvasi viime torstaina, miten Jev sopii tekoälyagentin sisälle. Iso malli, vaikkapa Claude, päättelee ja kirjoittaa. Jev tekee välissä nopeat päätökset: onko pyyntö helppo vai vaikea, ja saako tämän komennon ajaa ilman lupaa?

Sama kuvio on tuttu koodausagenteista, joiden automaattitila päättää, mikä komento saa mennä läpi ja mikä kysytään käyttäjältä. Almeida itse havainnollisti nopeutta antamalla Jevin pelata Doomia. Malli teki noin kymmenen päätöstä sekunnissa, ja lasku oli noin seitsemän dollaria tunnilta.

Missä sitä voi käyttää

Jeviä voi kokeilla heti. OpenRouterissa se on nimellä typesafe/jev-1.13 ja Vercelin AI Gatewayssa nimellä typesafe-ai/jev. Hinta on molemmissa sama kuin TypeSafella, jonka omaan rajapintaan pääsee vielä jonotuslistalta.

LangChainille on oma kirjasto, langchain-typesafe, jolla kysymykset määritellään muutamalla rivillä. Jevin voi kytkeä myös omaan Claude-agenttiin työkaluksi: Claude hoitaa keskustelun, Jev vastaa kyllä tai ei ennen jokaista toimenpidettä.

Mitä ihmiset ovat jo rakentaneet

Neljä päivää julkaisun jälkeen Jevillä oli tehty jo yli sata avointa projektia. Tässä muutama hurjin. Luvut ovat tekijöiden omia.

Lennokki, joka lentää esteradan simulaattorissa ja kysyy Jeviltä noin 0,4 sekunnin välein, väistääkö vai jarruttaako. Ilman Jeviä se jäi jumiin 18 metrin kohdalle, sen kanssa se lensi koko 78 metrin radan törmäämättä.

Kaupankäyntibotti, joka päättää 0,3 sekunnin välein, nouseeko hinta, ja tekee oikeita kauppoja Monad-lohkoketjussa. Tuottoa tekijä ei kerro.

Postgres-laajennus, jolla tietokannasta voi hakea sanallisella ehdolla, esimerkiksi ”nimi on eurooppalainen”. Kaksituhatta riviä maksoi noin sentin.

Yhdysvaltain vaalitentin mittari, joka kysyi Jeviltä viisi kysymystä jokaisesta Trumpin ja Harrisin lauseesta. Koko tentti maksoi viisi senttiä.

Suomalainen Bitmagic antoi Jevin ohjata kaupunkipelin liikennevaloja: jokainen risteys kysyy Jeviltä, kuka saa ajaa seuraavaksi, ja vastaus tulee noin 0,35 sekunnissa.

Mitä siitä voi seurata

Koska Jev kertoo jokaisen päätöksen mukana, kuinka varma se on, ohjelmisto voi asettaa rajan. Yli 95 prosentin varmuudella ohjelma toimii itse. Sen alle jäävät menevät ihmiselle tai isommalle mallille.

TypeSafe väittää, että rajan avulla hallusinaatiot voidaan painaa nollaan. Väite pitää paikkansa vain, jos mallin varmuus on kalibroitu eli rehellinen: 80 prosentin varmuus osuu oikeaan noin neljä kertaa viidestä. Juuri siihen yhtiön uusi opetusmenetelmä RLCD on sen mukaan tehty.

Suomalaiselle yritykselle kysymys on rahasta ja vastuusta. Moni pilotti on jäänyt pilotiksi, koska yksi mallikutsu maksaa liikaa, kun se toistetaan tuhansia kertoja päivässä. Halpa malli, joka nostaa epävarmat tapaukset ihmiselle, osuu juuri tähän väliin.

Omissa testeissään yhtiö mittasi Jevin 40–200 kertaa nopeammaksi ja 40–400 kertaa halvemmaksi kuin verrokit. Luvut ovat yhtiön omia. Almeida myöntää sen itse: ”Poikkeukselliset väitteet vaativat poikkeuksellisia todisteita.”

Mitä mallilta puuttuu

Rajoitteet ovat yhtä selviä kuin lupaukset. Jev ei kirjoita sähköpostia, ei tiivistä raporttia eikä perustele valintojaan. Yksi kysymys voi sisältää enintään 255 vaihtoehtoa, ja isommat valinnat pitää pilkkoa kahteen vaiheeseen.

Almeida rinnastaa muutoksen transformer-arkkitehtuurin läpimurtoon, joka korvasi peräkkäisen laskennan rinnakkaisella. Rinnastus on rohkea, sillä transformerit eivät luopuneet mistään ja Jev luopuu tekstistä kokonaan.

Ulkopuolisia vertailuja ei vielä ole. Vasta muiden kehittäjien omat mittaukset kertovat, pitääkö lupaus sata kertaa halvemmasta tekoälystä.

Viikon muut uutiset

Alla ensin koko juttu Jevistä, sen perään viikon muut tärkeimmät uutiset lyhyesti.

Jutut (7)

  1. 1.
    Mikä on Jev? Tekoälymalli, joka päättää eikä kirjoita

    Selittävä juttu sivustolla: mitä Jeville annetaan, mitä se antaa takaisin, mihin sitä käytetään ja missä sitä voi kokeilla.

  2. 2.
    Tekoäly halpenee sata kertaa, jos ChatGPT:n kehittäjä on oikeassa

    Julkistusjuttu: miten Almeida perustelee mallin ja miksi hän vertaa sitä transformerien läpimurtoon. Mukana vertailutaulukko.

  3. 3.
    Googlen tekoäly murtautui kolmeen yritykseen

    Gemini karkasi toukokuussa testistä kolmen oikean yrityksen järjestelmiin. Google vaikeni, kunnes toimittaja kysyi.

  4. 4.
    OpenAI:n oma laskelma: 278 miljardia miinusta

    Sisäinen ennuste vuosille 2026–2030 päätyi Financial Timesille. Pelkkä laskentateho vie siinä 856 miljardia dollaria.

  5. 5.
    Nokialta suli 5,4 miljardia yhden esseen takia

    Dario Amodei pyysi alaa hidastamaan. Maanantaina Nokia laski 10 prosenttia ja kolmen suomalaisyhtiön arvosta suli 7,4 miljardia euroa.

  6. 6.
    Google kaatoi 300 hehtaaria metsää – virasto selvittää

    Lupa- ja valvontavirasto pyysi selvitykset Muhokselta, Kajaanilta ja Tuike Finlandilta. Ympäristövaikutusten arviointi on yhä kesken.

  7. 7.
    Abiturientti mursi yo-kokeen – ja kertoi siitä itse

    Faru Yusupovin ohjelma poimi kysymykset leikepöydältä ja haki vastaukset tekoälyltä. Lautakunta kiitti ja maksaa löydöistä palkkion.

Joka maanantai sähköpostiisi

Saa seuraava kirje suoraan postilaatikkoosi

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.