Nokialta suli 5,4 miljardia yhden esseen takia

Dario Amodei julkaisi kirjoituksensa lauantaina. Maanantaina Helsingin pörssi avautui punaisena, ja päivän vaihdetuin osake oli Nokia. Illalla se oli 10 prosenttia halvempi kuin perjantaina.

Yleisindeksi, joka kuvaa Helsingin pörssin kaikkien osakkeiden keskimääräistä arvonkehitystä, päätyi 13 518,02 pisteeseen. Päivän aikana se oli ollut enimmillään 2,9 prosenttia miinuksella. Wärtsilä laski 6,4 ja Metso 4,8 prosenttia, kertoi Yle.

Taustalla oli sama viikonloppu, josta AI Suomi kertoi sunnuntaina: Anthropicin toimitusjohtaja Amodei vaati tekoälymallien kehitystahdin hidastamista, OpenAI:n Sam Altman yhtyi vaatimukseen ja Aasian markkinat myivät ensin. SoftBankin osake putosi 12,5 prosenttia. Eurooppa sai vuoronsa maanantaina.

Mitä kymmenen prosenttia on euroina

Prosentti on abstrakti. Euro ei ole. Nokian osake päätyi maanantaina 8,59 euroon, kun se oli perjantaina vielä noin 9,56 euroa. Jokaista osaketta kohden katosi 97 senttiä.

Yhtiön markkina-arvo eli kaikkien osakkeiden yhteenlaskettu hinta putosi noin 53,5 miljardista eurosta 48,1 miljardiin. Erotus on 5,4 miljardia euroa, suunnilleen saman verran kuin Metson koko vuoden liikevaihto. Wärtsilältä suli päivässä noin 1,2 miljardia ja Metsolta noin 0,8 miljardia. Kolmen yhtiön yhteinen lovi on noin 7,4 miljardia euroa.

Luvut on laskettu päätöskurssien markkina-arvoista, joten ne poikkeavat hieman Ylen ilmoittamista päivänsisäisistä prosenteista.

Piensijoittajalle mittakaava on toinen. Tuhannen Nokian osakkeen omistaja menetti maanantaina 970 euroa, viidensadan omistaja 485 euroa. Omistajia riittää: kuten AI Suomi kertoi elokuussa, pelkästään Nordnetin suomalaisasiakkaista yli 80 000 omisti Nokiaa elokuun lopussa.

Eläkevarat ovat samassa veneessä

Nokia, Wärtsilä ja Metso ovat Helsingin pörssin suuria yhtiöitä, ja suomalaiset työeläkeyhtiöt ovat kuuluneet niiden merkittävimpiin kotimaisiin omistajiin jo vuosia. Sama pudotus osui siis myös eläkesalkkuihin.

Tarkkaa euromäärää ei ole. Työeläkeyhtiöt eivät julkaise päiväkohtaisia arvonmuutoksia, eikä yksikään niistä ollut maanantai-iltaan mennessä kommentoinut laskua julkisuudessa. Eläkkeet maksetaan vuosikymmenten tuotoilla, ei yhden kaupankäyntipäivän kurssilla.

Rakenne kannattaa silti huomata. Suomalainen palkansaaja on altistunut samalle tekoälykertomukselle kahdesti: kerran oman osakesalkkunsa kautta ja kerran työeläkevarojen kotimaisen osakepainon kautta. Hajautus ei paljon lämmitä, jos molemmissa purkeissa on Nokiaa.

Ylireagointi vai hinnoitteluvirheen korjaus?

Nokia myi tekoäly- ja pilviasiakkaille 446 miljoonalla eurolla huhti–kesäkuussa. Kasvua oli 105 prosenttia vuodentakaisesta, mutta osuus koko liikevaihdosta jäi 9 prosenttiin. Vuositasolle vietynä kyse on noin 1,8 miljardin euron myynnistä, kun yhtiön liikevaihto viimeisen 12 kuukauden ajalta on 20,4 miljardia.

Maanantain pudotus oli kolminkertainen tuohon vuosimyyntiin nähden. Markkina siis pyyhki pois enemmän arvoa kuin koko tekoälyasiakkuuksien myynti tuo vuodessa, vaikka yksikään asiakas ei ollut perunut tilaustaan.

Vastapuolen argumentti on yhtä helppo esittää. Nokian arvostuskerroin oli maanantain päätöskurssilla 72,8, eli osakkeesta maksettiin 73 kertaa yhtiön vuositulos. Markkina-arvo oli noussut vuodessa 127 prosenttia. Kun hintaan on jo laskettu useamman vuoden kasvu, yksi essee riittää nollaamaan osan siitä.

Metso on tästä paljastava esimerkki. Yhtiö tekee kaivos- ja murskauskoneita, ja sen yhteys kielimallien kehitystahtiin on ohut. Silti se laski 4,8 prosenttia. Se kertoo enemmän indeksi- ja rahastokaupasta, jossa myydään koria eikä yhtiötä, kuin Metson omasta tekoälyriskistä.

Analyytikkojen keskimääräinen tavoitehinta Nokialle oli maanantain jälkeen 10,58 euroa, selvästi päätöskurssin yläpuolella. Silti 23 analyytikon konsensussuositus oli vain "pidä". Se on outo yhdistelmä: osaketta pidetään halpana, mutta ostamista ei suositella. Sama epäröinti näkyi kaupankäynnissä. Kukaan ei vielä tiedä, hinnoiteltiinko maanantaina tekoälyn hidastumista vai sitä, että ala itse pyysi hidastamista.