Datakeskus lämmittää kotisi – kuka maksaa laskun?

Espoossa jopa 40 % kaukolämmöstä voi tulla datakeskuksista, mutta hinta on salainen.

Aino AikajärviAino Aikajärvi
Jaa:
Suuren teollisen jäähdytysjärjestelmän metalliputkia ja ritilöityjä yksiköitä ulkona kirkkaassa päivänvalossa.
Kuva: Tayssir Kadamany / Pexels

Hukkalämpö: paljonko datakeskusten lämmöstä päätyy kaukolämpöön?

Tornionlaaksossa asuva kirjailija ja toimittaja Pekka Juntti kysyy Ylen kolumnissaan, kuinka paljon tuulivoimaa Suomen metsiin rakennetaan datakeskusten tarpeisiin. Hänen mukaansa hankkeita on vireillä lähes 150. Juntti ei pelkää ensisijaisesti sähkön hintaa tai sähköverkon riittävyyttä. Häntä huolettaa se, mitä rajoittamaton tuulivoimarakentaminen tekee metsille ja kotiseuduille.

Datakeskusten puolustajat vastaavat tähän yleensä hukkalämmöllä. Sähkö ei katoa, vaan lähes kaikki palvelinten kuluttama energia muuttuu lämmöksi. Yhden megawatin datakeskus tuottaa ympäri vuoden käydessään noin 8 760 megawattituntia lämpöä. Kysymys kuuluu, paljonko siitä päätyy oikeasti kotien pattereihin ja kuka siitä maksaa.

“Tekoälyä pidetään vääjäämättömänä. Se tulee kuin luonnonkatastrofi. Kyseessä on kuitenkin valinta.”

— Pekka Juntti, kirjailija ja toimittaja, kolumni Ylellä

Espoo on Suomen suurin koe

Suurin yksittäinen hanke on Fortumin ja Microsoftin yhteistyö pääkaupunkiseudun länsipuolella. Kun hanke julkistettiin maaliskuussa 2022, Fortum kertoi, että sen kaukolämpöverkko kattaa noin 900 kilometriä putkea ja palvelee noin 250 000 käyttäjää Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella.

Fortumin mukaan noin 60 prosenttia alueen lämmöstä on tarkoitus tuottaa hukkalämmöllä, kun talteenotto on täydessä käytössä. Tästä 40 prosenttia tulee datakeskusalueelta, loput muun muassa puhdistetusta jätevedestä. Yhtiö arvioi päästöjen vähenevän noin 400 000 tonnia vuodessa. Lämmön tuotanto on jo alkanut, ja se kasvaa sitä mukaa kuin Microsoftin rakennukset valmistuvat.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo perusteli hanketta tiedotteessa englanniksi: ”Joskus kestävimmät ratkaisut ovat yksinkertaisia.” Tiedotteessa ei kuitenkaan kerrottu, paljonko Fortum investoi lämpöpumppuihin ja siirtoputkiin tai mitä se maksaa lämmöstä Microsoftille. Juuri nämä luvut ratkaisevat, näkyykö hyöty asukkaiden laskussa.

Pienemmillä paikkakunnilla, kuten Haminassa ja Mäntsälässä, datakeskusten osuus kaukolämmöstä on suhteessa paljon suurempi. Niitä on käsitelty tarkemmin jutussa Datakeskukset tulevat Suomeen – kuka maksaa sähkölaskun?.

Ilmaista lämpöä ei ole

Datakeskuksesta tuleva lämpö on haaleaa. Palvelinsalin jäähdytysvesi on tyypillisesti vain muutamia kymmeniä asteita, kun kaukolämpöverkko tarvitsee pakkasella paljon kuumempaa vettä. Väliin tarvitaan suuria lämpöpumppuja, ja ne käyvät sähköllä.

Siksi hukkalämmön hinta kytkeytyy sähkön hintaan. Kun tuulee ja pörssisähkö on halpaa, lämpöpumppu tuottaa edullista lämpöä. Tyynenä pakkaspäivänä tilanne kääntyy, ja energiayhtiö voi joutua käynnistämään muita tuotantomuotoja. Kesällä ongelma on päinvastainen: lämpöä syntyy, mutta sille ei ole tarpeeksi ottajia, ja ylimäärä puhalletaan edelleen taivaalle.

Investoinnin maksaa yleensä energiayhtiö, joka rakentaa pumput ja putket. Datakeskus saa jäähdytyksen ja täyttää Energiaviraston vaatimuksen hukkalämmön hyödyntämisestä. Energiayhtiö taas korvaa polttoaineita ja vähentää päästöjään. Kotitaloudelle jää se, mitä paikallinen lämpöyhtiö päättää hinnoittelussaan siirtää eteenpäin.

Näin hukkalämpö näkyy laskuissasi

Lämpölasku: vaikutus riippuu täysin paikkakunnasta ja lämpöyhtiöstä. Laki ei velvoita siirtämään säästöjä asiakkaille, joten halvempi tuotanto ei automaattisesti tarkoita halvempaa kaukolämpöä. Sähkölasku: datakeskusten sähkönkulutus vaikuttaa pörssihintaan ja verkkomaksuihin koko maassa, myös niillä, jotka eivät saa hukkalämmöstä mitään. Sähkön hintavaikutuksia on käsitelty jutussa Tekoälyn sähkönnälkä – mitä se maksaa Suomelle?.

250 000
Kaukolämmön käyttäjää Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella
40 %
Tavoiteltu hukkalämmön osuus alueen kaukolämmöstä
400 000 t
Arvioitu CO₂-päästövähennys vuodessa
Fortum, 17.3.2022

Sanasto

Hukkalämpö
Lämpö, joka syntyy sivutuotteena esimerkiksi palvelimien käydessä ja joka muuten johdettaisiin hyödyttömänä ulkoilmaan. Sitä voidaan lämpöpumpuilla ottaa talteen kaukolämpöverkkoon.

Hyöty ja haitta eri paikoissa

Juntin kysymykseen hukkalämpö vastaa vain osittain. Lämpö on paikallista, eikä sitä voi siirtää satojen kilometrien päähän. Se hyödyttää kaupunkia, jossa datakeskus sijaitsee ja jossa on valmiiksi laaja kaukolämpöverkko.

Tuulivoimalat, joilla datakeskusten sähköä tuotetaan, nousevat yleensä aivan muualle, kuten Pohjanmaalle, Kainuuseen ja Lappiin. Espoolainen voi saada datakeskuksesta halvempaa lämpöä, kun taas tornionlaaksolainen saa naapuriinsa voimalan. Siksi hyvitys jakautuu eri tavalla kuin haitta.

Kunnille tästä seuraa käytännön neuvo. Lämmön hinnasta ja määrästä kannattaa sopia jo kaavoitusvaiheessa, kun datakeskuksen sijainti ja jäähdytysratkaisu ovat vielä auki. Myöhemmin neuvotteluvoima on rakentajalla.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Anthropicin IPO: näin pääset mukaan osakeantiin Suomesta
  2. 2Nvidia maksaa asiakkaille, jotka ostavat sen siruja
  3. 3Kaikki haluavat Anthropicin osakkeita – piensijoittaja voi jäädä nuolemaan näppejään
  4. 4Matemaatikko ja Claude väittävät ratkaisseensa Riemannin hypoteesin
  5. 5Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.