Sähkönkulutus: ala laski ensimmäistä kertaa omat lukunsa
Antti Poikola esitteli keskiviikkona Helsingin Messukeskuksessa luvun, jota datakeskusala ei ole aiemmin itse laskenut. Datakeskusteollisuus-järjestön toiminnanjohtaja julkisti VTT:n tekemän selvityksen, jonka mukaan Suomen datakeskukset voivat kuluttaa vuoden 2030 lopussa 13–23 terawattituntia sähköä vuodessa.
Nyt datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta on 2–3 prosenttia. Selvityksen mukaan osuus voi nousta 12–19 prosenttiin, vaikka muukin kulutus kasvaa samaan aikaan. Enimmillään lähes viidennes maan sähköstä kuluisi palvelinsaleissa.
Arvio nojaa hankkeisiin, joilla on jo rakennuslupa. Jos ne valmistuvat, kapasiteetti nousee nykyisestä noin 450 megawatista 2 000–3 400 megawattiin. VTT:n luku nykytilasta on suurempi kuin aiemmin julkisuudessa käytetty noin 300 megawattia, eikä tiedote erittele, mitkä laitokset laskettiin mukaan.
Investoinnit olisivat selvityksen mukaan 16,5–32 miljardia euroa ilman IT-laitteita. Työmailla tehtäisiin yhteensä 34 000–66 000 henkilötyövuotta, ja valmiit salit työllistäisivät pysyvästi 3 500–6 000 ihmistä.
“Työmme on alussa, tämä on lähtölaukaus.”
Miksi arviot eivät täsmää
Liikkeellä on nyt useita lukuja, ja ne mittaavat eri asioita. Fingridin ennusteessa koko Suomen sähkönkulutus on vuonna 2030 noin 106–123 terawattituntia. Se on koko maan kulutus, johon kuuluvat datakeskusten lisäksi muun muassa teollisuuden sähköistyminen ja tavallinen kulutus.
VTT:n 13–23 terawattituntia mahtuu tämän sisään. Kun datakeskusten haarukan suhteuttaa Fingridin kokonaislukuun, päädytään samaan suuruusluokkaan kuin selvityksen 12–19 prosenttia. Luvut eivät siis riitele keskenään.
Energiateollisuuden noin 20 terawattitunnin arvio osuu VTT:n haarukan yläpäähän. Ero syntyy lähtöaineistosta ja oletuksista: VTT laski mukaan vain rakennusluvan saaneet hankkeet ja oletti kapasiteetin rakentuvan vaiheittain.
Suurempi ero löytyy Fingridin liittymäjonosta. Kantaverkkoyhtiö kertoi 23. lokakuuta, että datakeskusten liittymissopimusten suunniteltu kokonaisteho on yli viisi gigawattia. Jos kaikki hankkeet toteutuisivat, ne lisäisivät Fingridin mukaan sähkönkulutusta jopa 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta noin viidessä vuodessa.
Liittymissopimus ei kuitenkaan ole rakennuslupa, eikä rakennuslupa ole valmis sali. Jokainen vaihe karsii lukua.
Loppu selittyy käyttöasteella. VTT:n esimerkissä 100 megawatin datakeskus kuluttaa noin 0,68 terawattituntia vuodessa, eli se käy keskimäärin vajaan 80 prosentin teholla. Samalla kertoimella 3 400 megawattia tuottaa noin 23 terawattituntia, mikä on selvityksen yläraja.
Kotitaloudelle kysymys on siitä, riittääkö sähköä ja siirtokapasiteettia kaikille. Datakeskus kuluttaa tasaisesti ympäri vuorokauden, mutta tuulivoima tuottaa vain tuulella. Jos uusi kulutus kasvaa nopeammin kuin tuotanto ja verkko, hinta nousee herkimmin tyyninä pakkastunteina.
Verkko on jo tiukoilla. Fingridin mukaan liittymishakemusten käsittely on ruuhkautunut, ja sähkömarkkinalain muutoksen on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Tivin mukaan ministeriön lakiesitys siirtäisi datakeskukset sähköjonon hännille, mikä tyrmistytti alan.
Rahaakin liikkuu. VTT:n laskelmassa yksi 100 megawatin datakeskus tuottaa valtiolle 146 miljoonaa euroa verotuloja, ja kotimaisille yrityksille jää 300–480 miljoonaa euroa investoinnista.
Näin VTT laski 100 megawatin esimerkin
Investointi ilman IT-laitteita on 1–1,2 miljardia euroa. Sähköä kuluu noin 0,68 terawattituntia vuodessa. Rakentaminen vaatii 2 000–2 500 henkilötyövuotta, ja käytössä sali työllistää 160–200 henkilötyövuotta vuodessa.
Koko alan luvut riippuvat siitä, kuinka suuri osa rakennusluvan saaneesta kapasiteetista valmistuu vuoteen 2030 mennessä.
“Eurot, megawatit ja sähkönkulutus ovat tärkeitä lukuja, mutta ne eivät vielä kerro, mitkä toimialan kehityksen vaikutukset merkitsevät Suomelle kokonaisuutena.”
Sanasto
Megawatti (MW) ja terawattitunti (TWh)
Megawatti kertoo, kuinka paljon tehoa laitos voi ottaa verkosta kerralla. Terawattitunti kertoo, paljonko sähköä kuluu ajan mittaan. Yksi terawattitunti on miljardi kilowattituntia, ja suomalainen kerrostaloasunto kuluttaa tyypillisesti muutaman tuhannen kilowattitunnin vuodessa.
Liittymissopimus
Sopimus, jolla kantaverkkoyhtiö Fingrid lupaa kytkeä uuden suuren sähkönkäyttäjän tai voimalan valtakunnan sähköverkkoon. Se varaa paikan verkosta, mutta ei tarkoita, että hanke varmasti rakennetaan.
Hukkalämpö ja hyväksyttävyys
Lähes kaikki datakeskuksen käyttämä sähkö muuttuu lämmöksi. Kymmenien terawattituntien kulutus tarkoittaa siis valtavaa määrää lämpöä, ja sen kohtalo ratkeaa paikallisesti kaukolämpöverkon ja putkien mukaan. Tuoreimpien hankkeiden lämpölupauksia ja kuntien tilannetta käytiin läpi jutussa Kolme kuntaa, 990 megawattia: Suomen datakeskukset nyt.
Ala tietää, että luvut ratkaisevat vain osan. Poikolan mukaan järjestö kartoittaa seuraavaksi vaikutuksia talouteen, vientiin, ympäristöön ja paikallisyhteisöihin, ja tulokset julkaistaan ensi vuonna. ”Myönteiset vaikutukset tukevat alan toimintaedellytyksiä, kun taas kielteiset vaikutukset heikentävät hyväksyttävyyttä ja sitä kautta hidastavat tai rajoittavat tulevia hankkeita”, hän sanoo tiedotteessa.
Seuraava tarkistuspiste on Datakeskusteollisuuden lupaama hankerekisteri. Siihen kootaan rakennusluvan saaneet hankkeet, jotka todennäköisimmin valmistuvat vuoteen 2030 mennessä. Silloin nähdään, kumpaa päätä 13–23 terawattitunnin haarukasta Suomi lähestyy.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
