Elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) haluaa tietää, montako konesalia Suomeen oikeasti on nousemassa. Tällä hetkellä tieto on hajallaan kuntien kaavapäätöksissä, verkkoyhtiöiden liittymäsopimuksissa ja yhtiöiden omissa tiedotteissa.
Hallitus antoi torstaina 29. lokakuuta esityksen datakeskusrekisteristä, joka kokoaisi tiedot yhteen paikkaan. Rekisteriä pitäisi Huoltovarmuuskeskus (HVK). Se ottaisi ilmoitukset vastaan, valvoisi ilmoitusvelvollisuutta ja ylläpitäisi kansallista tilannekuvaa. Jos yritys laiminlöisi ilmoituksen, HVK voisi määrätä sen korjaamaan tilanteen uhkasakon uhalla.
“Tarvitsemme parempaa tietoa tänne rakennettavista laitoksista, jotta voimme arvioida niiden vaikutuksia sähköjärjestelmään ja esimerkiksi sähkön hintaan.”
Raja on vain puoli megawattia
Ilmoitusvelvollisuus koskisi datakeskuksia, joiden asennettu IT-teho on vähintään 0,5 megawattia. Saman hankkeen rakennukset ja suunnitellut laajennukset laskettaisiin yhteen, joten isoa hanketta ei voisi pilkkoa osiin rajan alittamiseksi. Pienemmät keskukset saisivat ilmoittautua vapaaehtoisesti.
Puoli megawattia on vähän. Suurimmat Suomeen kaavaillut kampukset mitataan sadoissa megawateissa, kuten AI Suomi kertoi jutussaan kolmesta kunnasta ja 990 megawatista. Raja tavoittaisi siis hyperskaalaajien lisäksi myös monen keskikokoisen toimijan oman konesalin.
Ilmoitus olisi tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun verkkoon liittymisestä on allekirjoitettu sopimus, ja viimeistään ennen rakentamisen alkua. Siihen kuuluisivat omistus, sijainti, käyttötarkoitus, kapasiteetti, hankkeen aikataulu sekä sähkön- ja vedenkulutus. Olennaisista muutoksista tehtäisiin täydennysilmoitus.
Ilmoitus ei ole lupa
Esityksen tärkein rajaus on se, mitä rekisteri ei tee. Ilmoitus ei ole toimilupa. HVK ei voisi rekisterin perusteella hyväksyä tai estää hanketta eikä asettaa sille ehtoja. Datakeskuksen kohtalo ratkaistaan jatkossakin kaavoituksessa, rakennusluvissa ja liittymäneuvotteluissa.
Puiston perustelu jättää silti oven raolleen. Ministerin mukaan Suomeen on tulossa huomattava määrä uusia datakeskuksia, ja rekisterin tietojen perusteella voidaan ”harkita mahdollisia toimenpiteitä tilanteen hallitsemiseksi”. Mitä ne toimenpiteet olisivat, sitä tiedote ei kerro.
Esityksen aikataulu
Laki tulisi voimaan 1.4.2027. Jo toiminnassa olevien ja rakenteilla olevien keskusten, joilla on liittymäsopimus, pitäisi ilmoittautua viimeistään 30.6.2027. HVK:n ensimmäinen julkinen yhteenveto ilmestyisi viimeistään 30.9.2027 ja sen jälkeen neljännesvuosittain.
Datakeskusrekisteri etenisi esityksestä ensimmäiseen yhteenvetoon alle vuodessa
2026-10-29
Hallituksen esitys
Hallitus antaa eduskunnalle esityksen datakeskusrekisteristä. Rekisteriä pitäisi Huoltovarmuuskeskus.
2027-04-01
Laki voimaan
Ilmoitusvelvollisuus alkaisi datakeskuksille, joiden asennettu IT-teho on vähintään 0,5 megawattia.
2027-06-30
Nykyisten keskusten takaraja
Toiminnassa olevien ja liittymäsopimuksen tehneiden rakenteilla olevien keskusten pitäisi ilmoittautua viimeistään tähän mennessä.
2027-09-30
Ensimmäinen julkinen yhteenveto
HVK julkaisisi ensimmäisen katsauksen viimeistään tähän mennessä ja sen jälkeen neljännesvuosittain.
Sanasto
Asennettu IT-teho
Datakeskuksen palvelinten, tallennuslaitteiden ja verkkolaitteiden yhteenlaskettu sähköteho ilman jäähdytystä ja muuta kiinteistötekniikkaa. 0,5 megawattia vastaa karkeasti muutaman sadan kotitalouden keskimääräistä sähkönkulutusta.
Hyperskaalaaja
Suuri pilvipalveluyhtiö, kuten Google, Microsoft tai Amazon, joka rakentaa valtavia ja nopeasti laajennettavia datakeskuksia omiin palveluihinsa.
Kantaverkko
Suomen sähköjärjestelmän runko eli suurjännitteiset voimajohdot, jotka siirtävät sähköä voimaloilta eri puolille maata. Sitä ylläpitää Fingrid.
Mitä julkisuuteen tulee
HVK julkaisisi datakeskuksista julkisen yhteenvedon neljä kertaa vuodessa. Tiedotteesta ei selviä, millä tarkkuudella. Näkyisivätkö hankkeet nimeltä ja kunnittain, vai pelkkinä kokonaismegawatteina koko maan tasolla?
Ero on iso. Nyt arviot Suomen datakeskuskapasiteetista kootaan yhtiöiden ilmoituksista ja kuntien päätöksistä, ja luvut heittelevät sen mukaan, lasketaanko mukaan pelkät aiesopimukset. Hankkeiden taustat ja tähänastiset luvut on koottu AI Suomen datakeskusoppaaseen. Rekisteri antaisi ensimmäistä kertaa viranomaisen luvun sille, paljonko on oikeasti rakenteilla ja paljonko vain paperilla.
Miksi sähkölaskun maksajan kannattaa seurata
Datakeskus ei nuku. Se ottaa verkosta tehoa tasaisesti ympäri vuorokauden ja vuoden, myös pakkasöinä, jolloin sähköä on muutenkin niukasti. AI Suomi on aiemmin kertonut arviosta, jonka mukaan datakeskukset voivat viedä viidenneksen Suomen sähköstä.
Juuri tähän Puisto rekisteriä perustelee. Jos kantaverkon ja sähköntuotannon suunnittelijat eivät tiedä, paljonko uutta kulutusta on tulossa ja minne, uusia voimaloita ja siirtoyhteyksiä on vaikea mitoittaa ajoissa. Kun kulutus kasvaa tuotantoa nopeammin, sen maksaa lopulta jokainen pörssisähkösopimuksella elävä kotitalous.
Vedenkulutus on toinen kiinnostava kohta. Isojen jäähdytysjärjestelmien vesitarve osuu suoraan kunnan vesihuoltoon, ja tähän asti asukkaat ovat kuulleet siitä usein vasta kaavan nähtävilläolon aikana.
Arvo ratkeaa yhteenvedon tarkkuudessa
Esitys siirtyy nyt eduskunnan käsiteltäväksi. Jos aikataulu pitää, ensimmäinen neljännesvuosikatsaus nähdään syksyllä 2027.
Rekisterin hyöty riippuu siitä, kuinka paljon HVK päättää kertoa. Yritykset ovat tähän asti julkistaneet hankkeistaan sen, mikä on sopinut niiden viestintään. Pelkkä koko maan megawattisumma kertoisi verkkosuunnittelijalle paljon mutta kuntalaiselle vähän.
Tiedotteessa ei ole datakeskusyhtiöiden kommentteja esitykseen. Lisätietoja työ- ja elinkeinoministeriöstä antavat erityisasiantuntija Tuuli Dunder ja hallitusneuvos Nathalie Dahl.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
