Suomi 45-kertaistaa datakeskusten sähköveron

Suomi on houkutellut viime vuosina miljardien eurojen datakeskusinvestoinnit lupaamalla vakaata sähköverkkoa, viileää ilmastoa ja edullista sähköveroa. Heinäkuussa 2026 yksi näistä valteista katoaa. Datakeskukset siirtyvät alemmasta sähköveroluokasta II ylempään luokkaan I, ja vero nousee 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Käytännössä sähkön verolasku lähes 45-kertaistuu.

Mitä veroluokan muutos tarkoittaa

Suomessa sähkövero jakautuu kahteen luokkaan. Ylempi luokka I on yleinen kulutusvero, alempi luokka II taas myönnettiin teollisuudelle ja vuodesta 2022 alkaen myös yli 0,5 megawatin datakeskuksille. Alennettu vero oli 0,05 senttiä kilowattitunnilta, kun luokan I vero huoltovarmuusmaksuineen on 2,24 senttiä.

Hallitus poistaa datakeskukset alemmasta luokasta osana julkisen talouden sopeutusta. Perustelu on suoraviivainen: alennus otettiin käyttöön ennen tekoälybuumia, eikä valtio halua tukea suurten teknologiajättien sähkölaskua verovaroin, kun laitosten kulutus on kasvanut moninkertaiseksi.

Miljardien investoinnit vaakalaudalla

Ajoitus on hankala. Google on laajentanut Haminan datakeskustaan vuosien ajan ja ilmoittanut uusista investoinneista, jotka palvelevat tekoälymallien koulutusta. Microsoft rakentaa pääkaupunkiseudulle laajaa datakeskusaluetta Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin suunnalle. Molemmat yhtiöt tekivät laskelmansa aikana, jolloin edullinen sähkövero oli osa Suomen myyntipuhetta.

Riskinä on, että seuraavat hankkeet suuntautuvat Ruotsiin tai Norjaan, joissa sähkö on halpaa ja verotus kevyempää. Datakeskus ei ole sidottu paikkaan samalla tavalla kuin tehdas: palvelinsali voidaan rakentaa sinne, missä käyttökustannukset ovat pienimmät. Toimialajärjestöt ovat varoittaneet, että jo päätetyt hankkeet toteutuvat, mutta uudet saattavat jäädä tulematta.

Miksi tämä koskettaa tavallista suomalaista

Datakeskusbuumi näkyy työpaikkoina ja verotuloina. Rakennusvaihe työllistää tuhansia, ja valmis laitos tuo kunnille kiinteistöveroa sekä hukkalämpöä, jota osa kaupungeista ohjaa kaukolämpöverkkoon kotitalouksien lämmitykseen. Jos investoinnit hyytyvät, nämä hyödyt jäävät saamatta juuri niillä alueilla, jotka odottivat kasvua.

Kolikolla on kuitenkin toinen puoli. Suuret laitokset syövät valtavia määriä sähköä ja voivat nostaa hintaa myös kotitalouksille etenkin kysyntähuippujen aikaan. Veronkiristys tuo valtiolle lisätuloja ja hillitsee osaltaan tukiaisilla ruokittua kysyntää. Kysymys on, kuinka paljon tulevaa kasvua Suomi on valmis riskeeraamaan tämän hinnan vuoksi.

Veromuutos kiteyttää laajemman jännitteen. Suomi haluaa olla Euroopan tekoälyinfrastruktuurin keskus, mutta samaan aikaan valtion kassa kaipaa täydennystä ja kansalaiset edullista sähköä. Heinäkuun ratkaisu näyttää, kumpi tavoite painaa vaakakupissa enemmän. Yhtiöiden seuraavat investointipäätökset kertovat, oliko hinta oikea.