Oppaaseen on lisätty Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n uuden World Energy Outlook -raportin datakeskusluvut, Suomen kantaverkon tilanne ja oma osio hukkalämmöstä kuluttajan näkökulmasta. Huomaa ero kahden luvun välillä: IEA:n 4 biljoonaa dollaria on arvio datakeskusinvestoinneista vuoteen 2030 mennessä. Se ei ole sama asia kuin Bain & Companyn 4,2 biljoonan dollarin tulovaje, josta AI Suomi kirjoitti aiemmin.
IEA: neljä biljoonaa dollaria ja Britannian verran sähköä
Kansainvälinen energiajärjestö IEA julkaisi torstaina 19. marraskuuta vuotuisen World Energy Outlook -raporttinsa. Eniten huomiota on saanut Hormuzinsalmen kriisi. Pääjohtaja Fatih Birol kuvasi tilannetta niin, ettei paluuta entiseen ole. Raportissa on kuitenkin myös datakeskuksia koskeva osuus, ja sen luvut koskevat suoraan Suomeakin.
Bloombergin raportista tekemän jutun mukaan datakeskuksiin investoidaan maailmanlaajuisesti noin 4 biljoonaa dollaria vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 summa oli 565 miljardia dollaria. Noin kolme neljäsosaa kasvusta tulee keskuksista, joita rakennetaan tekoälyn koulutukseen ja käyttöön. Perinteisen pilvitallennuksen ja videosuoratoiston osuus jää pienemmäksi.
Kasvu keskittyy harvoihin hankkeisiin. Alle sata suurta, pelkästään tekoälylle omistettua hanketta vaatisi yhteensä noin 50 gigawattia sähkötehoa, mikä on suunnilleen Ison-Britannian huippukulutuksen verran. IEA seuraa satelliittikuvien avulla 93:a suurta tekoälydatakeskusta, ja niiden kapasiteetti on kymmenkertaistunut kahdessa vuodessa.
IEA:n arvion mukaan datakeskusten sähkönkulutus kaksinkertaistuu nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Joillakin kasvumarkkinoilla suunniteltujen hankkeiden yhteisteho ylittäisi alueen nykyisen huippukulutuksen, jos kaikki rakennettaisiin.
“En näe mitään uskottavaa polkua, jota pitkin energiamaailma voisi palata sellaiseksi kuin se oli ennen.”
Kasvu katetaan pitkälti fossiilisilla
IEA:n arvion mukaan datakeskusten hiilidioksidipäästöt kasvavat noin 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Syy on sähkön tuotantotavassa. Yhdysvalloissa noin 60 prosenttia datakeskusten sähköstä tuotettaisiin maakaasulla. Kiinassa noin puolet tekoälydatakeskusten sähköstä tulisi vuosikymmenen lopulla hiilivoimaloista.
EU erottuu muista. Unionissa uusiutuvat kattavat IEA:n arviossa noin 70 prosenttia datakeskusten sähköstä, ja seuraavaksi suurin lähde on ydinvoima. Juuri tähän Suomen vetovoima perustuu: sähkö on pääosin vähäpäästöistä, ilmasto viileä ja kaukolämpöverkot pystyvät ottamaan hukkalämmön vastaan. Google on esimerkiksi sopinut ostavansa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta vuodesta 2028 alkaen.
IEA:n 50 gigawatin luku on Suomessa tuttu. Fingridin kevään liittymiskyselyissä datakeskushankkeet pyysivät yhteensä yli 50 000 megawattia kantaverkkokapasiteettia. Liittymissopimuksia on tehty noin 5 gigawatista ja investointipäätöksiä noin 2,1 gigawatista. Toiminnassa olevien datakeskusten teho on noin 300 megawattia.
Mittakaavan hahmottaa vertailusta. Suomen koko sähkönkulutuksen huipputeho on kovimmilla pakkasilla ollut noin 15 gigawattia, joten pyyntöjä on yli kolme kertaa koko maan huippukulutuksen verran. Valtaosa hankkeista jää paperille.
Fingrid lopetti toukokuussa uusien yli 10 megawatin kulutusliittymien vastaanottamisen Etelä-Suomessa. Vuoden 2027 alusta vapaa kapasiteetti jaetaan hakijoiden kesken kahden kuukauden hakuikkunoissa. Norjassa linja on tiukempi: kantaverkkoyhtiö Statnett on jäädyttänyt datakeskusten uudet kapasiteettivaraukset ainakin elokuuhun 2027 asti. Samaan aikaan presidentti Alexander Stubb toivoi Slushissa Suomeen lisää datakeskuksia, kuten AI Suomi kertoi.
Kotitalous huomaa verkon ruuhkan sähkölaskussaan. AFRY on arvioinut, että sähkön keskihinta voi nousta noin kymmenen prosenttia viidessä vuodessa, jos datakeskusten kulutus ei jousta. Valtio saa nyt kasvusta aiempaa suuremman osan, sillä datakeskusten sähkövero nousi heinäkuussa 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta. Jatkuvasti käyvälle 100 megawatin keskukselle se tarkoittaa noin 19 miljoonaa euroa lisää veroa vuodessa.
Hukkalämpö: laskeeko kaukolämmön hinta?
Datakeskus muuttaa lähes kaiken käyttämänsä sähkön lämmöksi. Suomessa lämmön voi lämpöpumppujen avulla nostaa kaukolämpöverkon vaatimaan lämpötilaan. Kuluttajaa kiinnostaa silti eniten yksi asia: pieneneekö oma kaukolämpölasku?
Ei automaattisesti. Kaukolämmön hinnan päättää paikallinen energiayhtiö, eikä mikään laki velvoita siirtämään halvemman lämmönlähteen hyötyä asiakashintoihin. Energiaviraston mukaan yli megawatin datakeskusten on hyödynnettävä hukkalämpönsä tai osoitettava, ettei hyödyntäminen ole kannattavaa. Hinnoittelu jää kuitenkin energiayhtiöille.
Hintavaikutuksiakin on nähty. Merikarvia-lehti uutisoi syyskuussa 2025 paikkakunnan kaukolämmön hinnan laskusta, jonka taustalla oli datakeskuksesta saatava lämpö. Ennen kuin asiakas hyötyy, energiayhtiön on kuitenkin maksettava lämpöpumppujen ja siirtoputkien investoinnit.
Hukkalämpöä hyödynnetään jo monessa kunnassa. Haminassa Googlen datakeskuksen lämmön on määrä kattaa 70–80 prosenttia kaukolämmöstä ja Mäntsälässä noin 80 prosenttia. Helsingissä OnZeron datakeskuksen lämmön on tarkoitus lämmittää noin 70 000 kotia vuodesta 2027 alkaen. Fortumin mukaan Microsoftin keskukset voisivat kattaa jopa 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmöstä. Pienemmistä paikkakunnista Lapin Kansa kertoi syyskuussa, että Pellossa datakonttien lämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon. Yle puolestaan raportoi marraskuussa Ivalosta, jota Suomen pohjoisin datakeskus lämmittää.
Suurimmissa tekoälykampuksissa lämpöä syntyy enemmän kuin paikallinen verkko pystyy ottamaan vastaan, varsinkin kesällä. Kunnan kannattaa siksi sopia hukkalämmöstä jo kaavoitusvaiheessa, ennen kuin rakentaja on lyönyt lukkoon jäähdytysratkaisunsa. AI Suomen jutussa Tuleeko konesali kotikuntaasi? käydään läpi, missä vaiheessa asukas voi vaikuttaa päätökseen.
Näin selvität oman kuntasi tilanteen
Paikallisen energiayhtiön hinnastosta näet, onko kaukolämmön hinta muuttunut. Jos kuntaan suunnitellaan datakeskusta, kaavaluonnoksesta ja YVA-selostuksesta selviää, onko hukkalämmön hyödyntämisestä sovittu. Kysymys kannattaa esittää kunnanvaltuutetuille ennen kuin kaava hyväksytään, koska sen jälkeen kunnan neuvotteluasema heikkenee.
565 mrd $
Datakeskusinvestoinnit maailmalla vuonna 2025
noin 4 bilj. $
Datakeskusinvestoinnit vuoteen 2030 mennessä
+70 %
Datakeskusten hiilidioksidipäästöjen kasvu vuoteen 2030
Suomen sähköjärjestelmän runko, jota pitkin sähkö siirretään voimalaitoksilta eri puolille maata. Sitä hallinnoi Fingrid, ja suuret sähkönkuluttajat kuten datakeskukset liitetään suoraan siihen.
YVA-selostus
Ympäristövaikutusten arviointiselostus eli raportti, jossa suuren hankkeen vaikutukset ympäristöön, asukkaisiin ja luontoon selvitetään ennen rakentamista. Asukkaat voivat antaa siitä mielipiteensä.
Kaksi biljoonalukua, eri kysymykset
IEA kertoo, paljonko rahaa datakeskuksiin on tulossa. Bainin 4,2 biljoonan dollarin laskelma taas kertoo, paljonko tuloja tekoälyltä puuttuu vuonna 2031, jotta rakentaminen kannattaisi. Lukuja ei voi suoraan vähentää toisistaan, mutta yhdessä ne viittaavat siihen, että kaikki suunnitellut hankkeet eivät valmistu.
Suomen ongelma ei ole sähkön riittävyys. Ongelma on se, että verkkovarauksia, kaavoja ja kuntien odotuksia sidotaan hankkeisiin, jotka eivät ehkä koskaan valmistu. Ensimmäinen todellinen testi nähdään vuoden 2027 alussa, kun Fingrid avaa ensimmäiset hakuikkunansa. Silloin selviää, moniko 50 gigawatin pyytäjistä on valmis sitoutumaan rahalla.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.