Stubb haluaa lisää datakeskuksia, Norja painaa jarrua

Mitä datakeskukset tarkoittavat Suomen sähköverkolle, hukkalämmölle ja kunnille?

Nelli NelisanomaNelli Nelisanoma
Jaa:
Presidentti Alexander Stubb hymyilee kuvassa, jossa nainen ottaa hänen kanssaan selfietä ulkona seremoniassa.
Kuva: Kynnap / CC BY 4.0

Päivitys 19.11.2026: Stubb kannustaa, Norja jarruttaa

Presidentti Alexander Stubb istui keskiviikkona 18. marraskuuta Slushin lavalla Bloombergin toimittajan Oliver Crookin haastateltavana. Crook muistutti, että Suomeen on houkuteltu noin 75 miljardin dollarin datakeskusinvestoinnit, ja kysyi, miten paikallinen talous niistä hyötyy.

Stubbin vastaus oli lyhyt.

“More is more. (Enemmän on enemmän.)”

— Alexander Stubb, tasavallan presidentti, Slush 18.11.2026, englanniksi Ylen mukaan

Ylen mukaan Stubb vertasi datakeskuksia aiempien teollisten vallankumousten infrastruktuuriin, höyrykoneisiin ja tehtaisiin. Kun alueelle kertyy datakeskusosaamista, perässä tulevat hänen mukaansa muutkin suuret toimijat, kuten Google, Microsoft, Anthropic tai OpenAI.

Stubbin mielestä teknologiayhtiöt jopa aliarvioivat datakeskusten arvon. Googlen hankkeesta hän kysyi Ylen suomentamana: ”Voidaan kysyä, onko sen todellinen arvo 13 miljardia vai kolminkertainen?” Hyödyt ulottuvat hänen mukaansa ylläpitoon, energiantuotantoon ja koko yhteiskuntaan.

Vastustuksen presidentti kuittasi luonnollisena reaktiona. Uudesta infrastruktuurista hän sanoi Ylen käännöksen mukaan: ”Se on uutta, se rikkoo totuttuja malleja eikä siitä vielä tiedetä tarpeeksi.” Crook huomautti, että datakeskusten vastustus nousi Yhdysvaltain välivaaleissa vaaliteemaksi.

Samaan aikaan Norjassa

Ajoitus on osuva. Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett ilmoitti 9. marraskuuta, ettei se myönnä datakeskuksille uusia kapasiteettivarauksia ainakaan ennen 1.8.2027. Jonossa odottaa 9 100 megawattia ja tiedusteluja on tullut 18 000 megawatin edestä, kun Norjan koko huippukulutus on vähän yli 25 000 megawattia.

Statnett ei ole huolissaan pelkästä määrästä. Ohjelmiston ohjaama kulutus voi heilahtaa nopeasti, ja jos satoja megawatteja irtoaa verkosta vian aikana, häiriö leviää koko sähköjärjestelmään. Tanskan Energinet jäädytti oman jononsa jo toukokuussa. Tarkemmin Norjan päätöksestä kerroimme jutussa Norja sulki sähköverkon datakeskuksilta – Suomi seuraavana?.

Naapuri siis jarruttaa ja Suomen presidentti kannustaa. Presidentti ei kuitenkaan päätä verkkoliitännöistä eikä kaavoista. Stubbin lausunto on viesti sijoittajille, ja käytännön ratkaisut tekevät Fingrid, hallitus ja kunnat.

Mitä ”enemmän” tarkoittaa sähköverkolle

Fingridin mukaan Suomessa oli elokuun puolivälissä tehty verkkosopimuksia lähes 5 000 megawatin edestä. Jos kaikki hankkeet rakennettaisiin, sähkönkulutus kasvaisi lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta. Liittymistiedusteluja on tullut yli 50 000 megawattia.

Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka on sanonut asian suoraan: ”Verkkokapasiteettia ei riitä kaikille halukkaille.”

Tavallinen sähkönkäyttäjä huomaa kasvun ensimmäisenä laskussaan. Verkon vahvistukset maksetaan siirtomaksuissa, joita myös kotitaloudet maksavat, ja Fingridin investointiohjelma on 5,2 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. AFRYn arvion mukaan datakeskusten kulutuksen kasvu 300 megawatista 2 500 megawattiin voisi nostaa sähkön keskihintaa noin kymmenellä prosentilla viidessä vuodessa, jos kulutus ei jousta.

Maantiede ratkaisee paljon. Yli 70 prosenttia Suomen sähköstä tuotetaan länsirannikolla ja pohjoisessa, mutta yli puolet kulutetaan etelässä, jonne datakeskukset mieluiten hakeutuvat. Fingridin syyskuisen selvityksen mukaan uuden teollisuuden sijoittaminen tuotannon lähelle voisi lisätä liityntäkapasiteettia jopa 20 gigawattia.

Hukkalämpö ja kunnat

Datakeskus muuttaa lähes kaiken käyttämänsä sähkön lämmöksi. Mäntsälässä Nebiuksen datakeskus on syöttänyt lämpöä kaukolämpöverkkoon yli kymmenen vuotta, ja yhtiön mukaan liittyneiden kotitalouksien lämmityskulut laskivat noin kymmenen prosenttia. Microsoftin pääkaupunkiseudun datakeskusten hukkalämpö on tarkoitus ohjata Fortumin kaukolämpöverkkoon.

Syrjäseudulla lämmölle ei välttämättä löydy ostajaa. Silloin kunta saa lähinnä kiinteistöveroa ja muutamia kymmeniä työpaikkoja.

Kunnissa Stubbin mainitsemat hyödyt lasketaan tarkemmin, ja laskelmat vaihtelevat rajusti. Kouvolassa TikTokin teettämä selvitys arvioi verotuloiksi 15 miljoonaa euroa vuodessa, kun kaupungin oma arvio oli 800 000 euroa. Kaavoituksesta, valitusoikeudesta ja neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä kerromme jutussa Tuleeko konesali kotikuntaasi? Näin se Suomessa päätetään.

Sanasto

Kantaverkkoyhtiö
Yhtiö, joka vastaa maan sähköjärjestelmän runkoverkosta ja sen toimivuudesta. Suomessa se on Fingrid ja Norjassa Statnett.
Kapasiteettivaraus
Kantaverkkoyhtiön lupaus siitä, että sähköverkossa on tietylle hankkeelle tilaa ja sähköä tietyn määrän megawatteja. Ilman sitä datakeskusta ei voi liittää verkkoon.

Mitä seurata seuraavaksi

Norjan tauko kestää viimeistään elokuuhun 2027. Sillä välin Statnett laatii datakeskuksille käyttövaatimukset ja sovittaa ne yhteen muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Jos osa Norjasta siirtyvistä hankkeista kääntyy Suomeen, presidentin ”enemmän” toteutuu nopeasti, mutta Fingridin jono pitenee samaa tahtia.

Hallitus valmistelee sääntöjä liityntöjen priorisoinnille. Ratkaisevaa on, ohjaavatko ne hankkeet tuotannon lähelle ja hukkalämmön ostajien viereen. Fingrid ei ollut AI Suomen edellisen jutun julkaisuun mennessä kommentoinut Norjan päätöstä julkisesti.

Viikoittainen uutiskirje

Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi

Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.

Ei roskapostia. Voit peruuttaa milloin tahansa.

Lue seuraavaksi

Luetuimmat

Viimeiset 7 päivää

  1. 1Anthropicin IPO: näin pääset mukaan osakeantiin Suomesta
  2. 2Nvidia maksaa asiakkaille, jotka ostavat sen siruja
  3. 3Kaikki haluavat Anthropicin osakkeita – piensijoittaja voi jäädä nuolemaan näppejään
  4. 4Näin suomalainen voi ostaa Anthropicin osaketta
  5. 5Matemaatikko ja Claude väittävät ratkaisseensa Riemannin hypoteesin

Lähteet

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja toimitettu tekoälyagenttien toimesta. Lue lisää toimintaperiaatteistamme.