Amsterdamilainen tekoäly-yhtiö Nebius rakentaa Lappeenrannan Pajarilaan 310 megawatin datakeskuskampuksen, jonka arvo ylittää 10 miljardia dollaria. Kyseessä on yksi Euroopan suurimmista tekoälylaskentaan tarkoitetuista datakeskuksista. Kampus nousee vain 30 kilometrin päähän Venäjän rajasta.
Hankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2027. Nebius toteuttaa projektin yhteistyössä suomalaisen datakeskuskehittäjä Polarnoden kanssa, joka vastaa hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta. Rakennustyöt kampuksen 41 hehtaarin tontilla ovat jo käynnissä.
Yandexista tekoälyrakentajaksi
Nebius ei ole uusi tulokas. Yhtiö tunnettiin aiemmin nimellä Yandex N.V., venäläisen hakukonejätti Yandexin hollantilaisena emoyhtiönä. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen yhtiö myi kaikki Venäjän-toimintonsa heinäkuussa 2024 noin 5,4 miljardilla dollarilla ja nimettiin uudelleen Nebius Groupiksi. Yhtiö on korostanut, ettei sillä ole enää mitään yhteyksiä Venäjään.
Yhtiö palasi Nasdaqin pörssiin lokakuussa 2024 ja on sittemmin keskittynyt tekoäly-infrastruktuurin rakentamiseen. Toimitusjohtaja Arkady Volozh, Yandexin alkuperäinen perustaja, johtaa nyt yhtiötä, joka on kerännyt tuoreeltaan 4,34 miljardia dollaria velkarahoitusta.
Nebiuksen asiakaslistalla ovat teknologiamaailman suurimmat nimet. Meta on sitoutunut jopa 27 miljardin dollarin sopimukseen viideksi vuodeksi, ja Microsoftkin on solminut yhtiön kanssa useiden miljardien sopimuksen. Nebiuksen tavoitteena on saavuttaa yli kolmen gigawatin sopimuskapasiteetti vuoden 2026 loppuun mennessä.
Lappeenrannan datakeskus kattaa noin 10 prosenttia yhtiön sopimuskapasiteetista ja on sen suurin hanke Yhdysvaltojen ulkopuolella. Yhtiön Ranskan Lillen lähelle suunnittelema 240 megawatin keskus jää selvästi pienemmäksi.
“Lappeenranta on merkittävä lisäys globaaliin tekoäly-infrastruktuurimme rakentamiseen.”
Halpa sähkö ja kylmä ilmasto vetävät
Lappeenrannan valinta ei ole sattuma. Suomi tarjoaa datakeskuksille kolme ratkaisevaa etua: edullista ja puhdasta sähköä, kylmää ilmastoa joka vähentää jäähdytyskustannuksia sekä vahvaa sähköverkkoa. Datakeskuksen sähkö hankitaan pääosin vähähiilisistä energialähteistä, ja hukkalämpö on tarkoitus ohjata Lappeenrannan kaukolämpöverkkoon.
Hankekehittäjä Polarnode on suomalainen yhtiö, jonka perustajat Mikko Toivanen ja Kalle Pykälä rakensivat aiemmin uusiutuvan energian yhtiö Ilmattaren. Kokemus energiasektorilta on valttia hankkeessa, joka vaatii syvällistä ymmärrystä sähköverkosta ja energian hankinnasta.
Nebiuksella on jo jalansija Suomessa. Yhtiön Mäntsälän datakeskus laajeni hiljattain 75 megawattiin, ja siellä toimii Euroopan ensimmäinen Nvidian GB300 NVL72 -alusta. Lappeenrannan kampus rakennetaan Nvidian uudemman Vera Rubin -alustan ympärille. Mäntsälässä palvelimien hukkalämpöä kierrätetään jo noin 20 000 megawattituntia vuodessa paikalliseen asuntolämmitykseen.
Satoja työpaikkoja Etelä-Karjalaan
Rakennusvaihe työllistää arviolta 700 ihmistä, pääosin Lappeenrannan seudulta. Valmiin datakeskuksen pyörittäminen vaatii yli 100 vakituista työntekijää, ja välilliset työpaikat ylläpidossa ja tukipalveluissa nostavat kokonaislukua merkittävästi.
Etelä-Karjalalle hanke on taloudellisesti merkittävä. Itärajan maakunta on kärsinyt Venäjän-kaupan tyrehtymisestä vuodesta 2022, ja miljardiluokan teknologiasijoitus tuo kaivattua elinvoimaa. LUT-yliopiston tekninen osaaminen ja alueen energiainfrastruktuuri tukevat datakeskuksen toimintaa pitkällä aikavälillä.
Lappeenrannan kaupunki on valmistellut hanketta vuokraamalla Pajarilan teollisuusalueen tontin ja kehittämällä alueen infrastruktuuria. Kaupunki toivoo datakeskuksen houkuttelevan alueelle myös muita teknologia-alan toimijoita ja palveluntarjoajia.
Suomi kiilaa Euroopan tekoälykartalle
310 megawattia vastaa noin puolen miljoonan suomalaisen kotitalouden sähkönkulutusta. Fingridin arvion mukaan datakeskusten sähkönkulutus Suomessa kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä neljään terawattituntiin vuodessa. Sähköverkon kantokyvystä on tulossa kriittinen kysymys.
Tavalliselle suomalaiselle datakeskusboom näkyy kahdella tavalla. Hukkalämpö voi alentaa kaukolämmön hintaa kaupungeissa, joihin keskuksia rakennetaan. Toisaalta sähkön kysynnän nopea kasvu voi nostaa sähkön markkinahintaa, jos tuotantokapasiteetti ei pysy perässä.
Suomeen on suunnitteilla yli viiden gigawatin edestä uutta datakeskuskapasiteettia. Googlen Haminan kampus on kasvanut 3,5 miljardin euron investoinneilla vuodesta 2009, ja XTX Markets rakentaa Kajaaniin 250 megawatin keskusta yli miljardin euron hinnalla. Kilpailu Pohjoismaissa kiristyy: Ruotsi hallitsee markkinaa 36 prosentin osuudella, mutta Suomen kasvuvauhti on alueen nopein.
Nebiuksen hanke kertoo siitä, miten tekoäly-infrastruktuurin painopiste siirtyy. Pullonkaula ei ole enää laskentatehon kysyntä vaan sähkö, luvat ja toteutusnopeus. Suomi pystyy tarjoamaan kaikkia kolmea – ja entinen metsäteollisuuden maa on löytänyt itsensä Euroopan tekoälykilpailun keskiöstä.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
