Niraj Sood johtaa CGI:tä Suomessa, ja hänen mukaansa asiakkaiden puhe on kääntynyt kesken vuoden. Raha ei ole loppunut. Kysymys on siirtynyt ostettavasta tekoälystä siihen, mitä talossa on ennestään.
CGI julkisti kevään 2026 aikana tehdyn Voice of Our Clients -selvityksensä Suomen-osuuden, jota muun muassa Tivi uutisoi. Otos kannattaa pitää mielessä koko jutun ajan: 147 liiketoiminta- ja IT-johtajaa 98 organisaatiosta. Globaalisti vastaajia oli 1 836 ja toimialoja 21. Selvitys on CGI:n oma, ja yhtiö myy täsmälleen niitä palveluita, joita sen johtopäätös edellyttää.
Suomalaisluvut näyttävät hyviltä. Vastaajista 59 prosenttia kertoo käyttävänsä tekoälyä liiketoiminnan ydinprosesseissa. Tekoälystrategia ulottuu koko organisaatioon 48 prosentilla, kun globaali osuus on 40. Kumppaniverkostoon asti strategia yltää 26 prosentilla, globaalisti 20. Käyttöönottoa mittaavissa kysymyksissä Suomi on lähes järjestään keskiarvon yläpuolella.
“Moni organisaatio pohtii edelleen, miten tekoäly saadaan käyttöön. Tutkimuksemme perusteella tärkeämpi kysymys on, onko organisaatio valmis hyödyntämään sitä.”
Kukaan ei sano, mitkä järjestelmät
Selvityksen kovin yksittäinen luku on 48 prosenttia. Sen verran suomalaisjohtajista kertoo vanhojen järjestelmien vaikeuttavan data- ja tekoälystrategioiden toteuttamista. Sama luku on myös selvityksen epämääräisin.
CGI:n julkaisemassa aineistossa ei kerrota, minkä ikäisistä järjestelmistä puhutaan, millä toimialoilla ne ovat tai mitä niiden korvaaminen maksaisi. Vastaajat ovat rastittaneet ruudun. Mitä ruudun takana on, sitä tiedote ei avaa lainkaan, vaikka juuri se on koko selvityksen väitetty ydin.
Konkretiaa löytyy muualta. Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Kai Koskela kertoi AI Suomelle aiemmin Cobol-taustastaan ja arvioi, että pankeissa tekoäly tekee ensin näkymätöntä taustatyötä datan laadun ja tietosuojan parissa. Siltä 48 prosenttia näyttää käytännössä: vuosikymmeniä vanhalla kielellä kirjoitettu ydinjärjestelmä, joka toimii moitteetta ja jota kukaan ei halua koskea.
Tiedote päätyy samaan lopputulokseen yhdellä virkkeellä: "Vanhat järjestelmät, hajallaan oleva data ja jäykät toimintamallit hidastavat tekoälyn käyttöönottoa enemmän kuin itse teknologia." Lause on tarkka. Se on myös myyntiargumentti yhtiölle, joka modernisoi kaupunkien ja pankkien perusjärjestelmiä työkseen.
Kaksi lukua, yksi kysely
Koska selvitys on CGI:n oma, juttuun haettiin riippumaton vertailukohta. Tilastokeskuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisyrityksistä käytti tekoälyteknologioita vuonna 2025, kun vuotta aiemmin osuus oli 24. Eurostatin tilastossa Suomi on 37,8 prosentilla EU:n toiseksi korkein heti Tanskan jälkeen, jonka luku on 42,0. EU-keskiarvo jää noin 20 prosenttiin.
Nämä kaksi lukua eivät ole toisistaan riippumattomia. Molemmat tulevat samasta EU:n yritysten tietotekniikkakyselystä, jonka Suomen osuuden kerää Tilastokeskus. Tilastolähteitä on nimellisesti kaksi ja tosiasiassa yksi kysely.
Se yksi kysely tukee CGI:n peruskuvaa. Käyttöönotossa Suomi on Euroopan kärkipäässä ja nousu on ollut nopeaa. Mitään sen jälkeen tapahtuvaa se ei mittaa.
