900 miljoonaa käyttäjää – OpenAI tähtää pörssiin

Nollasta 25 miljardiin neljässä vuodessa

OpenAI:n vuositason liikevaihto ylitti helmikuun lopussa 25 miljardia dollaria. Vielä vuoden 2023 alussa yhtiön liikevaihto oli käytännössä nolla. Kasvu on poikkeuksellista – yksikään teknologiayhtiö ei ole koskaan saavuttanut vastaavaa liikevaihtotasoa näin nopeasti.

Vertailun vuoksi: Meta saavutti 25 miljardin dollarin vuosiliikevaihdon kahdeksassa vuodessa perustamisestaan. Googlella kesti kymmenen vuotta. OpenAI teki saman neljässä vuodessa siitä, kun ChatGPT avattiin yleisölle marraskuussa 2022. Kasvu ei myöskään hidasta – helmikuun luku oli selvä nousu vuoden 2025 lopun 21,4 miljardista.

Kuukausitasolla OpenAI tuottaa nyt yli kaksi miljardia dollaria. Yhtiöllä on 900 miljoonaa viikoittaista käyttäjää ja yli 50 miljoonaa maksavaa tilaajaa. Yritysmyynti kattaa jo yli 40 prosenttia liikevaihdosta, ja sen odotetaan saavuttavan kuluttajamyynnin tason vuoden loppuun mennessä.

ChatGPT:n hakutoiminto on lähes kolminkertaistanut käyttönsä vuodessa. Yhtiö rakentaa niin kutsuttua superappia, joka yhdistäisi keskustelun, haun ja työkalujen käytön yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoite on sitoa käyttäjät niin tiiviisti, ettei kilpailijoille jää tilaa.

Historian suurin rahoituskierros

Maaliskuun viimeisenä päivänä OpenAI sulki 122 miljardin dollarin rahoituskierroksen. Se on yksityisen yhtiön historian suurin yksittäinen rahoitus. Kierroksen jälkeinen arvostus nousi 852 miljardiin dollariin.

Rahoittajien lista kertoo, kuinka vakavasti suuryhtiöt suhtautuvat tekoälyyn. Amazon sijoitti 50 miljardia, Nvidia 30 miljardia ja SoftBank 30 miljardia dollaria. Mukana olivat myös Andreessen Horowitz, D.E. Shaw ja T. Rowe Price. Microsoft jatkoi pitkäaikaista kumppanuuttaan. Ensimmäistä kertaa myös yksityissijoittajat pääsivät mukaan kolmen miljardin dollarin edestä.

Amazonin sijoituksesta 35 miljardia on ehdollista: rahat vapautuvat vasta, kun OpenAI listautuu pörssiin tai saavuttaa yleisen tekoälyn tason. Ehto kertoo konkreettisesti, että suursijoittajat odottavat listautumista lähivuosina.

Kierros kertoo myös tekoälykilpailun geopoliittisesta ulottuvuudesta. Yhdysvaltalaiset teknologiajätit haluavat varmistaa, että maailman johtava tekoäly-yhtiö pysyy amerikkalaisena. Kiinalaisten kilpailijoiden nopea kehitys on lisännyt painetta investoida.

Listautuminen muuttaisi tekoälymarkkinaa

OpenAI:n talousjohtaja Sarah Friar on puhunut listautumisesta vuodelle 2027, mutta monet neuvonantajat arvioivat sen tapahtuvan jo loppuvuodesta 2026. Pörssiyhtiönä OpenAI voisi kerätä pääomaa tehokkaammin ja käyttää osakkeitaan yrityskauppoihin. Se myös avaisi yhtiön talouden julkiseksi ensimmäistä kertaa.

Tekoälyalan ensimmäinen suuri listautuminen asettaisi hintalapun koko toimialalle. Arvostuskertoimet, joita OpenAI:lle annetaan pörssissä, heijastuisivat suoraan Anthropicin, Mistral AI:n ja muiden kilpailijoiden arvostuksiin. Jos markkina vastaanottaa OpenAI:n hyvin, se voi avata rahoitusikkunan koko alalle. Jos sijoittajat kavahtavat tappioita, vaikutukset ulottuvat laajalle.

Kilpailijoista Anthropic on lähimpänä. Se sulki helmikuussa 30 miljardin dollarin rahoituskierroksen 380 miljardin arvostuksella. Yhtiön vuositason liikevaihto on noin 14 miljardia dollaria, ja se kasvaa OpenAI:ta nopeammin. Rampin asiakastietojen mukaan 73 prosenttia ensikertaa tekoälytyökaluja ostavista yrityksistä valitsee Anthropicin.

Googlen ja Metan tekoälypanostukset ovat nekin kasvaneet rajusti, mutta ne rahoittavat kehitystä mainostuloilla. OpenAI:n on kerättävä pääoma ulkopuolelta, mikä tekee listautumisesta lopulta välttämätöntä.

Valtava mittakaava, valtavat tappiot

Luvut ovat vaikuttavia, mutta kokonaiskuva on monimutkaisempi. OpenAI:n ennustettu tappio vuodelle 2026 on 14 miljardia dollaria. Vuoteen 2027 mennessä vuotuisen kassapalon arvioidaan nousevan 57 miljardiin. Yhtiö käyttää päivittäin yli 150 miljoonaa dollaria laskentakapasiteettiin, osaajien palkkaamiseen ja datakeskusten rakentamiseen. Kannattavuutta odotetaan aikaisintaan vuonna 2030, ja kumulatiivisten tappioiden ennustetaan ylittävän 200 miljardia dollaria sitä ennen.

Käyttäjille ja yrityksille tämä tarkoittaa, että tekoälypalveluiden hinnat pysyvät toistaiseksi keinotekoisesti alhaisina. OpenAI subventoi käyttöä aggressiivisesti kasvun nimissä. Kun kannattavuuspaine lopulta kasvaa, hinnankorotukset ovat väistämättömiä.

Suomi katsoo sivusta

Suomalaisyrityksille OpenAI:n mittakaava on sekä mahdollisuus että haaste. Boston Consulting Groupin raportin mukaan vain kolme prosenttia suomalaisyrityksistä saa tekoälyinvestoinneistaan merkittävää tuottoa. Suurin osa investoi tekoälyyn alle 500 000 euroa vuodessa, kun OpenAI käyttää saman summan alle kahdessa tunnissa.

Valtionhallinto on varannut tekoälyhankkeisiin kymmenen miljoonaa euroa vuosille 2026–2027. Se on maailman mittakaavassa häviävän pieni summa, mutta suuntaus on oikea.

Suomalaisyritykset uskovat silti, että tekoäly voi kasvattaa liikevaihtoa 30 prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Ero uskon ja investointien välillä viittaa siihen, että moni odottaa teknologian kypsyvän halvemmaksi ennen kuin panostaa tosissaan. OpenAI:n listautuminen voi kiihdyttää tätä kehitystä – pörssiyhtiönä sen hinnoittelu tulee läpinäkyvämmäksi, mikä auttaa myös suomalaisyrityksiä arvioimaan tekoälyn todellisia kustannuksia.