ABB työllistää Suomessa yli 5 000 ihmistä lähes kahdessakymmenessä toimipisteessä, Helsingin Pitäjänmäestä Vaasaan ja Porvoosta Haminaan. Heinäkuun 13. päivänä yhtiö kertoi antavansa koko globaalin verkkoinfrastruktuurinsa intialaisen Tata Consultancy Servicesin hoidettavaksi tekoälyohjattuna palveluna.
Sopimusta kuvataan monimiljoonaiseksi ja monivuotiseksi. Tarkkaa summaa tai kestoa ei ole julkistettu. Osa uutissivustoista on kirjoittanut viiden vuoden sopimuksesta, mutta kumpikaan yhtiö ei ole vahvistanut lukua.
Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että kun ABB:n Suomen-yksikössä verkkoyhteys pätkii tai tehtaan järjestelmä ei tavoita pilveä, vikaa ei jatkossa jäljitä paikallinen tai alueellinen verkkotiimi. Työ siirtyy TCS:n globaaliin verkkovalvomoon ja sen automatiikkaan.
Mitä sopimus tarkoittaa ABB:n oman IT-henkilöstön työpaikoille Suomessa, ei käy tiedotteesta ilmi. Yhtiöt eivät kerro henkilöstösiirroista mitään suuntaan tai toiseen. ABB Suomen kommenttia ei ollut saatavilla tätä juttua kirjoitettaessa.
“Future Network Model on tärkeä virstanpylväs ABB:n globaalin toiminnan digitaalisen perustan vahvistamisessa.”
Yksi verkko kymmenien sijaan
Future Network Model on ABB:n sisäinen ohjelma, jossa konsernin hajanaiset verkot korvataan yhdellä standardoidulla ja keskitetysti hallitulla kokonaisuudella. Yli sadassa maassa toimivalle ja yli 105 000 ihmistä työllistävälle yhtiölle urakka on iso.
Malliin kuuluu palveluintegraation hallinta eli SIAM, globaali verkkovalvomo, tietoturvakerros sekä lähi- ja laajaverkkojen uusiminen ohjelmisto-ohjatuksi SD-WAN-ympäristöksi. Päälle tulee päästä päähän ulottuva valvonta ja orkestrointi.
TCS:n rooli laajenee samalla tuntuvasti. Aiemmin yhtiö hoiti ABB:lle infrastruktuuria ja sovelluksia. Jatkossa se suunnittelee, integroi ja operoi koko verkkoekosysteemin palveluna sekä sovittaa yhteen useiden eri toimittajien laitteet ja yhteydet.
Mikä on varmennettua, mikä lupausta
Tiedot perustuvat TCS:n omaan lehdistötiedotteeseen, eli sopimuksen toisen osapuolen viestintään. Varmennettua on se, että sopimus on solmittu ja että yhtiöt kuvaavat sen sisältöä yllä kerrotulla tavalla. Lupauksen tasolla ovat sen sijaan tekoälyn hyödyt: ennakoiva vianhavainnointi, itseään korjaava verkko ja jatkuva parantuminen. Tiedotteessa ei esitetä mittareita, tavoitetasoja eikä vertailulukuja aiempaan.
Kuka teki tämän työn ennen
Tekoälyohjattu verkkopalvelu kuulostaa abstraktilta, mutta korvattava työ on hyvin konkreettista. Suuressa teollisuuskonsernissa verkonvalvonta on tarkoittanut päivystysvuoroja, tikettijonoja ja ihmistä, joka tulkitsee hälytysvirtaa ja päättää, onko kyse oikeasta viasta vai kohinasta.
Työtä on tehty osin ABB:n omissa maayhtiöissä, osin alueellisilla operaattorisopimuksilla. Keskitetyssä mallissa hälytysten esikäsittely ja rutiinikorjaukset siirtyvät automaatiolle, ja ihmisiä tarvitaan harvemmin mutta vaativampiin tilanteisiin. Se on ulkoistuksen todellinen sisältö, vaikka tiedote puhuu vain verkosta.
Tässä kohtaa uutinen koskettaa muitakin kuin ABB:tä. Suomalaisessa teollisuudessa iso osa IT-työstä on juuri tällaista ylläpitoa. Tekoäly ei vie asiantuntijan työtä yhdellä kertaa, vaan siirtää sen ostetuksi palveluksi, jonka toteutustapa ei enää näy tilaajalle. AI Suomi kertoi aiemmin, että tekoäly säästää suomalaiselta noin 5,5 tuntia kuukaudessa. Yritystasolla sama logiikka näkyy siinä, kuinka monta ihmistä ylläpitoon ylipäätään tarvitaan.
