Akamain historian suurin diili
Akamai Technologies kertoi torstaina 8. toukokuuta Q1-tuloksensa yhteydessä saaneensa 1,8 miljardin dollarin sopimuksen yhdysvaltalaisen tekoäly-yhtiön kanssa. Sopimus jakautuu seitsemälle vuodelle, mikä tarkoittaa keskimäärin 257 miljoonan dollarin vuosivolyymia. Bloombergin tietojen mukaan asiakas on Claude-mallia kehittävä Anthropic, vaikka Akamai itse puhuu julkisesti vain johtavasta perusmalleja kehittävästä yhdysvaltalaisesta yhtiöstä.
Osakkeen reaktio oli selvä. Akamai päätti perjantain noin 27 prosenttia plussalla, mikä oli yhtiön suurin yhden päivän nousu yli 22 vuoteen. Toimitusjohtaja Tom Leighton kuvasi diiliä yhtiön historian suurimmaksi asiakassopimukseksi. Tuotot alkavat ohjautua kassaan vasta vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin Akamai odottaa 20–25 miljoonan dollarin liikevaihtoa pelkästään uudesta sopimuksesta.
Miksi inferenssi karkaa reunalle
Tähän asti AI-pilven tarinaa on hallinnut harvojen hyperscalereiden akseli: AWS, Azure, Google Cloud. Mallien kouluttaminen vaatii valtavia GPU-klustereita ja hyvin halpaa energiaa, joten keskitetyt datakeskukset ovat olleet luonteva ratkaisu. Inferenssi eli valmiin mallin käyttäminen on kuitenkin aivan eri peli.
Kun käyttäjä lähettää kysymyksen Claudelle Helsingistä, vastauksen pitäisi mielellään syntyä mahdollisimman lähellä Helsinkiä. Akamai väittää, että reunalla suoritettu inferenssi voi laskea kustannuksia jopa 86 prosenttia keskitettyyn datakeskukseen verrattuna, ja viive tippuu samalla rajusti. Yhtiöllä on noin 4 300 solmua 700 kaupungissa, alun perin rakennettuna videoiden ja verkkosivujen jakeluun. Nyt sama infra käy AI-vastausten välittämiseen.
Idea ei ole uusi mutta käytäntö on. Sisällönjakeluverkot syntyivät 1990-luvun lopulla siirtämään videoita ja kuvia lähemmäs käyttäjää. Sama logiikka toimii tekoälymallin vastauksien kanssa. Ero on siinä, että pelkän välimuistitiedoston sijaan reunalle pitää saada myös laskentaa eli grafiikkasuorittimia. Akamai on viime kuukausien aikana asentanut NVIDIA RTX PRO 6000 Blackwell -palvelimia eri puolille verkostoaan juuri tätä varten.
“Tämä on yhtiömme historian suurin asiakassopimus.”
Mihin Suomi sijoittuu inferenssikartalla
Suomen vetovoima datakeskuksille on tähän asti perustunut viileään ilmastoon ja edulliseen sähköön, ja painopiste on ollut mallien kouluttamisessa. Jos Akamain ennuste pitää ja inferenssi todella siirtyy reunalle, Suomen rooli muuttuu koulutuskeskittymästä myös vastauksien jakelijaksi pohjoiseen Eurooppaan.
Nebius rakentaa Mäntsälään Euroopan suurimpiin lukeutuvaa AI-tehdasta. Yhtiö kolminkertaisti laitoksen kapasiteetin 75 megawattiin tämän vuoden alussa, ja täydellä kuormalla siellä pyörisi jopa 60 000 grafiikkasuoritinta. Mäntsälässä otettiin käyttöön Euroopan ensimmäinen NVIDIA GB300 NVL72 -alusta. Lappeenrantaan Nebius lupaa lisäksi 310 megawatin AI-tehtaan, jonka ensimmäinen vaihe avataan vuonna 2027.
Hetzner laajentaa Tuusulan Helsinki-kampustaan kohti 24 megawatin kokonaistavoitetta. Kampuksella on viisi rakennusriviä ja kymmenen datakeskusyksikköä, joista seitsemän on jo aktiivisessa käytössä. Hetzner on perinteisesti palvellut eurooppalaisia ohjelmistokehittäjiä edullisilla pilvipalvelimilla, eli juuri sitä asiakasryhmää, joka tarvitsee kotimaista inferenssikapasiteettia laajojen API-laskujen alta.
AtNorth avasi Espoon FIN02-laitoksen ensimmäisen vaiheen viime vuoden lopulla. Skanska aloitti huhtikuussa laajennuksen, joka nostaa kampuksen kokonaiskapasiteetin 45 megawattiin. Lisää suunnitellaan Kouvolaan. Helsingin metropolialueen sijainti on inferenssin kannalta arvokas, koska viive kotimaisille käyttäjille jää alle kymmenen millisekunnin – siinä missä Frankfurtiin tai Lontooseen kulkeva pyyntö lisää matkalle 25–40 millisekuntia.
