Helsinkiläinen Verda on nyt yli miljardin arvoinen

Ruben Bryon ei juhli. Verdan perustaja ja toimitusjohtaja sanoi Talousaamussa, että yksisarvisen asema on yhtiölle väline eikä virstanpylväs. Pörssilistautumista hän ei luvannut eikä sulkenut pois, vaan jätti kysymyksen auki, kertoo Tivi.

Helsinkiläisestä Verdasta tuli syyskuussa yksisarvinen eli yli miljardin dollarin arvoinen listaamaton yhtiö. Arvostus syntyi 189 miljoonan dollarin (163 miljoonan euron) B-kierroksessa, jota johti yhdysvaltalainen pääomasijoittaja Emergence Capital. Tarkkaa arvostusta Verda ei omassa tiedotteessaan kerro.

AI Suomi ei päässyt kuuntelemaan Talousaamun haastattelua. Siksi Bryonin siellä esittämät näkemykset kerrotaan tässä Tivin uutisoimassa muodossa eikä suorina lainauksina.

Laskentatehoa tunneittain

Verda on tekoälypilviyhtiö. Se vuokraa asiakkailleen Nvidian grafiikkasuorittimilla toimivaa laskentatehoa, jolla tekoälymalleja koulutetaan ja ajetaan. Asiakas maksaa käytöstä tunneittain, joten omia palvelinsaleja ei tarvitse rakentaa. Asiakkaisiin kuuluvat muun muassa robotiikkayhtiö 1X, kuvapalvelu Freepik ja Nokia.

Yhtiö perustettiin vuonna 2020 nimellä DataCrunch, ja nykyisen nimensä se otti käyttöön marraskuussa 2025. Kasvu on ollut nopeaa. AI Suomi kertoi heinäkuussa, että Verdan vuosivauhti ylitti kesäkuussa 100 miljoonaa dollaria. Syyskuun tiedotteessa luku oli jo 165 miljoonaa dollaria heinäkuun tasolla.

Vuosivauhti on yhtiön oma laskelma siitä, mihin nykyinen myyntitahti riittäisi vuodessa. Tilinpäätösluku se ei ole, kuten AI Suomi on aiemmin muistuttanut.

Kierros, joka kasvoi kesken kaiken

Yksisarvisen arvostusta edelsi kevään kierros. Verda kertoi huhtikuussa keränneensä 117 miljoonaa dollaria eli noin 100 miljoonaa euroa. Oman pääoman sijoituksia johti Lifeline Ventures, ja mukana olivat muun muassa byFounders, valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi ja työeläkeyhtiö Varma. Osa summasta oli pohjoismaisten pankkien lainarahoitusta.

Heinäkuussa lainanantajaksi tuli Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) Nordean, OP:n, Danske Bankin ja Norionin rinnalle. Kierros kasvoi 155 miljoonaan dollariin eli 136 miljoonaan euroon. NIB:n osuutta yhtiö ei eritellyt.

Syyskuun B-kierroksen jälkeen Verda on kerännyt rahoitusta yhteensä yli 450 miljoonaa dollaria eli noin 390 miljoonaa euroa. Uusina sijoittajina tulivat Emergence Capitalin lisäksi japanilaisen MUFG:n sijoitusyhtiö MUFG Innovation Partners ja palvelinvalmistaja Supermicro. Lifeline, Varma, Tesi ja byFounders sijoittivat jälleen. Työntekijöitä on noin 250, ja he edustavat yli 40:tä kansallisuutta.

Mihin miljardin arvoa tarvitaan

Bryonin muotoilu on tekoälypilvessä hyvin käytännöllinen. Grafiikkasuorittimet ovat kalliita, ja kapasiteetti pitää ostaa ennen kuin asiakas maksaa siitä. Kun yhtiö myy osakkeita korkealla arvostuksella, nykyisten omistajien osuudet laimenevat vähemmän, ja pankit lainaavat rohkeammin.

Verda kertoo käyttävänsä uudet rahat laskentakapasiteetin moninkertaistamiseen seuraavan vuoden aikana sekä valmiiden mallien ajamiseen tarkoitettujen palvelujen laajentamiseen. Yhtiö avasi hiljattain toimistot Lontooseen ja San Franciscoon. Emergence Capitalin osakas Joe Floyd sanoi tiedotteessa englanniksi, että Verda liikkuu nopeasti varmistaakseen ja kasvattaakseen kapasiteettiaan.

Pörssi on luonteva kysymys, sillä vertailukohta löytyy läheltä. Amsterdamilaisen GPU-pilvi Nebiuksen osake on Nasdaqissa, ja yhtiö rakentaa Mäntsälään toista datakeskustaan. Bryon ei silti sitonut Verdaa aikatauluun. Tivin mukaan listautuminen jäi haastattelussa auki.

Eurooppalaista laskentaa, suomalaisia eläkerahoja

Suomessa Verda on harvinaisuus. Useimmat kotimaiset tekoäly-yritykset rakentavat sovelluksia muiden alustojen päälle, kun taas Verda myy itse alustaa. Kuten Nokian Mikko Hautala muistutti Ylen Ykkösaamussa, Yhdysvalloilla on noin 75 prosenttia maailman tekoälylaskennasta ja Euroopalla vain viisi.

Suomalaiselle ohjelmistoyritykselle eurooppalainen pilvi tarkoittaa, että mallin voi kouluttaa ja ajaa niin, että data pysyy EU:n lainsäädännön piirissä. Tekoälyasetus ja tietosuojavelvoitteet tekevät tästä tärkeää esimerkiksi terveys- ja finanssialalla. Asia koskee myös tavallista palkansaajaa: Varma ja Tesi ovat sijoittaneet Verdaan, joten osa yhtiön arvonnoususta näkyy välillisesti eläke- ja veronmaksajien varoissa.

Seuraavaksi Verdaa mitataan kapasiteetilla. Laskentatehon moninkertaistaminen vuodessa vaatii sähköä, palvelimia ja datakeskustilaa, ja niistä kilpaillaan Suomessakin kovaa. Esimerkiksi Saloon suunnitellun Atnorthin datakeskuksen ensimmäinen vaihe on 75 megawattia. Jos Verda saa hankittua tehoa yhtä nopeasti kuin myy sitä, pörssikysymys palaa pöydälle ennemmin tai myöhemmin.