Apple on päättänyt olla tuomatta uudistettua Siri-tekoälyään Euroopan unionin alueelle. Yhtiö vetoaa EU:n digimarkkinasäädökseen eli DMA:han ja sanoo, ettei se voi julkaista ominaisuutta rikkomatta lakia. Käytännössä noin 450 miljoonaa eurooppalaista jää toistaiseksi ilman puheavustajan uusinta versiota, joka on jo tulossa Yhdysvalloissa.
Kiista kärjistyi, kun EU:n teknologiakomissaari, suomalainen Henna Virkkunen tapasi Applen toimitusjohtajan Tim Cookin. Komissio kuvaili keskustelua rakentavaksi, mutta erimielisyys on syvä. Apple syyttää Brysseliä, Bryssel syyttää Applea.
“Se oli rakentava keskustelu yhteisistä kysymyksistä, joiden parissa työ jatkuu.”
Mistä DMA:ssa oikein on kyse?
DMA eli Digital Markets Act on EU:n laki, joka rajoittaa suurimpien teknologiajättien valtaa. Se nimeää niin sanotut portinvartijat, kuten Applen, ja velvoittaa ne avaamaan järjestelmänsä kilpailijoille. Käytännössä iPhonen pitää toimia yhteen muidenkin kuin Applen omien laitteiden ja palvelujen kanssa.
Juuri tähän yhteentoimivuuteen Apple vetoaa. Yhtiön mukaan se ei voi taata käyttäjien yksityisyyttä ja tietoturvaa, jos sen on pakko avata Siri-tekoälyn toiminnot ulkopuolisille. Komissio näkee asian toisin: sen mielestä Apple ei ole tehnyt riittävästi täyttääkseen eurooppalaiset yhteentoimivuusvaatimukset.
Nämä toiminnot Apple on jäädyttänyt EU:ssa
Uudistettu Siri-tekoäly, iPhonen näytön peilaus Maciin, AirPodsien reaaliaikainen käännöstoiminto sekä osa sijaintiin perustuvista Maps-ominaisuuksista. Kaikki nämä ovat käytössä muualla, mutta puuttuvat toistaiseksi EU:n alueelta.
Kumpi on syypää?
DMA:n rikkomisesta voi seurata sakko, joka on jopa kymmenen prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Applelle summa tarkoittaisi miljardeja. Eurooppa on yhtiölle myös liian suuri markkina sivuutettavaksi, sillä se tuo noin 27 prosenttia Applen myynnistä.
Tästä syntyy asetelma, jossa ominaisuuksien jäädyttäminen näyttää painostuskeinolta. Kun eurooppalaiset eivät saa samoja toimintoja kuin amerikkalaiset, tyytymättömyys kohdistuu myös sääntelijöihin. Apple antaa ymmärtää, että syy on Brysselin joustamattomuudessa.
Kiista osuu komissiolle herkkään hetkeen. EU:n tekoälylaki tuo elokuussa voimaan ensimmäiset sakkomahdollisuudet tekoälymalleja koskeviin rikkomuksiin. Bryssel rakentaa parhaillaan mainettaan tiukkana tekoälyn valvojana, eikä se halua näyttää periksiantavalta Applen kaltaisen jätin edessä.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaiselle iPhonen käyttäjälle
Tavalliselle käyttäjälle Suomessa tilanne näkyy konkreettisena erona. Samasta puhelimesta maksetaan yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa, mutta osa älykkäistä ominaisuuksista jää saamatta. Puheavustaja pysyy vanhemmalla tasolla, eivätkä AirPodsien käännökset tai näytön peilaus toimi samalla tavalla kuin Atlantin takana.
Kyse ei siis ole enää pelkästä juristien kädenväännöstä. Se ratkaisee, mitä satojen eurojen laitteesta oikeasti saa irti. Yrityksille kysymys on isompi: jos tekoälytoiminnot viivästyvät toistuvasti, koko Euroopan asema tekoälypalvelujen markkinana heikkenee suhteessa Yhdysvaltoihin.
Virkkusen rooli on suomalaisittain kiinnostava. Harvoin suomalaispoliitikko istuu pöydässä, jonka vastapuolena on maailman arvokkaimpiin kuuluvan yhtiön johtaja ja panoksena satojen miljoonien käyttäjien arki. Ratkaisu näyttää silti olevan kaukana. Kumpikin osapuoli odottaa toisen taipuvan ensin, ja sillä välin uudet ominaisuudet pysyvät rajan väärällä puolella.
Viikoittainen uutiskirje
Tule firmasi fiksuimmaksi AI-osaajaksi
Yksi uutiskirje kerrallaan. Kokoamme viikon tärkeimmät tekoälyuutiset suomeksi ja kerromme, mitä ne tarkoittavat sinun työsi kannalta. Luet sen kahvitauolla.
