Mitä ehdot käytännössä vaativat
Kiista koskee Metan yrityskäyttäjien ehtoja. Ne hyväksyy jokainen yritys, joka mainostaa Facebookissa tai Instagramissa tai käyttää Metan yritystyökaluja. Kiistanalaisimman kohdan mukaan Meta saisi käydä automaattisilla työkaluilla läpi yrityksen tuotteisiin ja palveluihin liittyviä verkkosivustoja.
Mainosalan uutissivusto PPC Land on käynyt ehdot läpi. Sen mukaan ne sallivat Metan käyttää testitunnuksia päästäkseen sivuille, eikä niissä sitouduta noudattamaan robots.txt-tiedostoa, jolla sivuston ylläpitäjä tavallisesti kieltää hakurobotteja keräämästä sisältöä. Lokakuun puolivälissä Meta poisti ehdoista erillisen virkkeen, jossa mainittiin tekoälyn kouluttaminen. Keräämisen tarkoitukseksi nimetään nyt ”mainos- ja yritystuotteet”, mutta itse keräysoikeus pysyi ennallaan.
Uutismedialle tämä tarkoittaisi, että Facebook-sivun ylläpito tai tilausmainos voisi avata Metalle pääsyn myös sellaiseen journalismiin, jota media ei ole itse jakanut Metan alustoille. Euroopan kustantajien neuvoston EPC:n toimitusjohtaja Angela Mills Wade sanoi PPC Landin mukaan: ”Yrityssivun ylläpitäminen tai tilauksen mainostaminen ei saisi antaa yleisiä oikeuksia kustantajan verkkosivustoon.” Sitaatti on käännetty englannista.
Meta kiistää tulkinnan, jonka mukaan sopimus antaisi sille rajattoman oikeuden sisältöön. Yhtiö ei kuitenkaan ole kertonut muuttavansa ehtojen tekstiä.
Miksi kilpailuviranomainen puuttuu
CMA tutkii asiaa Britannian kilpailulain (Competition Act 1998) II luvun nojalla. Se kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Ensin virasto selvittää, onko Metalla määräävä asema jollakin Britannian markkinalla, ja vasta sen jälkeen, ovatko ehdot väärinkäyttöä.
Asetelma on kilpailuoikeudessa tuttu. Jos yritys ei käytännössä tavoita asiakkaitaan ilman Metaa, sillä ei ole neuvotteluvoimaa ehtojen suhteen, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää hyväksyä ehdot tai lopettaa mainonta. Siksi maailman uutismedian järjestö WAN-IFRA vaatii, että kustantajat voisivat kieltäytyä sisällön keräämisestä menettämättä pääsyään Metan yritystyökaluihin.
CMA joutuu turvautumaan vanhaan kilpailulakiin, koska Metaa ei ole nimetty Britannian uuden digimarkkinalain mukaiseksi strategisen markkina-aseman yhtiöksi. Viraston seuraavat nimeämisehdotukset ovat tulossa vasta keväällä 2027. Britannian uutismedian liiton NMA:n toimitusjohtaja Theo Bamber on vaatinut juuri tällaisen nimeämisprosessin aloittamista.
Norja ehti ensin
Britannia ei ole ainoa. Oslon käräjäoikeus kielsi 28. lokakuuta Metaa väliaikaisesti ottamasta ehtoja käyttöön Norjassa, kunnes niiden lainmukaisuus on ratkaistu. Hakemuksen jätti mediayhtiöiden liitto MBL kymmenen mediatalon puolesta, ja mukana olivat muun muassa NRK, TV 2, Schibsted ja Amedia. Päätös tehtiin kiireellisenä, eikä Metaa kuultu.
EU-tasolla EPC pyysi 21. lokakuuta yhteiskirjeessä Euroopan komissiota estämään ehdot digimarkkinasäädöksen (DMA) perusteella. Kaksi päivää myöhemmin se pyysi komissiolta välitoimia ennen ehtojen voimaantuloa. Tanskassa ja Ruotsissa kustantajat ovat kääntyneet kansallisten kilpailuviranomaisten puoleen.
Meta lykkäsi ensin ehtojen voimaantuloa 20. marraskuuta. Sitten se pysäytti käyttöönoton. Viestintäjohtaja Andy Stone kirjoitti X:ssä 28. lokakuuta, ettei yhtiö aio tehdä muutoksia ilman ”täyttä konsultaatiota alan järjestöjen ja johtajien kanssa”. Hänen mukaansa konsultaatio voi venyä yli marraskuun 20. päivän, ja siihen asti nykyiset ehdot ovat voimassa.