Bank of America -pankin analyytikko Tom Curcuruto laski elokuun puolivälissä auki, kuinka suureksi Broadcomin tekoälysiruja rahoittava järjestely voi kasvaa. Hänen mallissaan rakenteen sisällä olisi vuoden 2029 puoliväliin mennessä jopa 370 miljardin dollarin edestä etuoikeutettua velkaa. Broadcomin osake laski arvion jälkeen 14. elokuuta noin viisi prosenttia. Kuusi päivää myöhemmin selvisi, mistä seuraava erä tulisi.
Bloomberg kertoi 20. elokuuta, että Broadcom neuvottelee lainanantajien kanssa yli 60 miljardin dollarin velkapaketista. Uutistoimiston lähteiden mukaan kokonaisuus koostuisi 60–70 miljardin dollarin etuoikeutetusta vakuudellisesta velasta ja noin 30 miljardin dollarin juniorirahoituksesta, jolloin summa nousisi lähelle sataa miljardia. Rahat menisivät tekoälyn laskentainfrastruktuuriin, jota käyttäisi ennen muuta Anthropic ja mahdollisesti myös OpenAI.
Kyse on neuvotteluista, ei allekirjoitetusta sopimuksesta. Tiedot perustuvat Bloombergin nimettömiin lähteisiin, eivätkä Broadcom, Anthropic tai rahoittajiksi mainitut Apollo ja Blackstone ole vahvistaneet niitä julkisuudessa. Raportoidut summat ovat vaihdelleet 60 miljardista sataan miljardiin dollariin, mikä kertoo omalta osaltaan siitä, että paketin lopullinen muoto on yhä auki.
Etuoikeutettu velka ja juniorivelka
Etuoikeutettu vakuudellinen velka maksetaan takaisin ensimmäisenä, ja sillä on vakuutena omaisuutta, tässä tapauksessa käytännössä siruja ja datakeskuslaitteita. Juniorirahoitus on jonossa viimeisenä. Jos järjestely ajautuu vaikeuksiin, juniorisijoittaja menettää rahansa ennen kuin etuoikeutettu lainanantaja menettää senttiäkään, ja siksi juniorirahalle maksetaan selvästi korkeampaa korkoa. Noin 30 miljardin juniorikerros on siis puskuri, joka tekee 60–70 miljardin etuoikeutetusta osuudesta riittävän turvallisen isoille institutionaalisille ostajille.
Muutos ei ole summassa vaan rahoitusmuodossa
Tekoälyn laskentakapasiteettia rakennettiin pitkään suurten teknologiayhtiöiden omalla kassavirralla. Nyt siruvalmistajat, pääomasijoittajat ja pankit kokoavat erillisiä rahoitusrakenteita tulevan laskentakysynnän ympärille, jolloin investointi ei paina yhdenkään yksittäisen yhtiön tasetta täydellä painolla. Sama muutos näkyy Broadcomin järjestelyssä.
Broadcom, Apollo ja Blackstone perustivat kesäkuussa AI XPV Platform -nimisen sijoitusrakenteen, joka on jo ohjannut Anthropicille 35 miljardia dollaria datakeskusten rakentamiseen. Hankkeiden on määrä tuottaa yli gigawatin verran laskentakapasiteettia tänä vuonna ja yli 20 gigawattia vuoteen 2028 mennessä. Uusi paketti olisi saman mallin jatko, noin kolminkertaisena.
Broadcomille tämä on myös myyntikanava. Yhtiö odottaa tekoälysirujen liikevaihtonsa ylittävän 100 miljardia dollaria ensi vuonna, ja Anthropicin osuus siitä voi olla yli 40 prosenttia. Viimeisimmällä raportoidulla neljänneksellä Broadcomin liikevaihto oli 22,19 miljardia dollaria, josta tekoälysirujen osuus oli 10,8 miljardia. Asiakas siis rahoitetaan ostamaan sitä, mitä rahoituksen järjestäjä valmistaa.
“Pysyvät tappiot osuisivat ensin yksityisen luoton rahastoihin ja tekoälyn infrastruktuuriin erikoistuneisiin luottorakenteisiin. Ne päätyisivät lopulta näiden rahastojen sijoittajille, ennen muuta eläkejärjestelmille ja säätiöille.”
Jos tekoälykysyntä ei kasva odotetusti
Hepp on laskenut, että tekoälyn rakentamiseen liittyvää velkaa on eri kanavissa yhteensä noin 1 065 miljardia dollaria. Siitä 520 miljardia on suurten pilvipalveluyhtiöiden vakuudettomia joukkovelkakirjoja, noin 250 miljardia hanke- ja datakeskusrahoitusta, noin 200 miljardia yksityistä luottoa, noin 60 miljardia infrastruktuuri- ja omaisuusvakuudellisia arvopapereita ja noin 35 miljardia suoraan näytönohjaimia vastaan otettuja lainoja.
Hänen skenaariossaan raju luottoluokitusten uudelleenarviointi leikkaisi tekoälyyn kytkeytyvien osakkeiden arvosta 10 000–14 000 miljardia dollaria, ja toteutuneita luottotappioita syntyisi 60–140 miljardia. Kysyntä voisi jäädä ennusteista kahdesta syystä: teknologian leviäminen halvempiin malleihin ja sääntely. Kumpikin vähentäisi maksullisen laskentakapasiteetin tarvetta.
Olennaista on, kuka tappion kantaa ja milloin. Hepin mukaan pankkijärjestelmä välttyisi pahimmalta, koska riski istuu rahastoissa eikä pankkien taseissa. Tappiot myös tunnustettaisiin vähitellen arvonalennuksina, eivät päivissä. Se on hitaan kriisin muoto, jota on vaikea huomata reaaliajassa.
